Tapasin tänään Ilokivessä (meidän ylioppilaskunnan rakennus, jossa on ruokala) kaksi Tuomasta. Toinen oli tuttu ja toinen uusi. Nimet lisääntyy lisääntymistään.
Alotin Puhdistuksen ja heti heräsi halu syventyä vain siihen. Rikoin taas monesti havaittua ohjenuoraa "Älä aloita uutta kirjaa, jos on tekemättömiä hommia". Äsken luin postmodernistisia kirjallisuusesimerkkejä. Yksi niistä väsytti ja ärsytti mua suunnattomasti, yksi taas oli se, jonka oon halunnut tavoittaa siitä asti kun lukion äikänope joskus luki siitä pätkiä. Varmaan ykkösvuonna. Voi miten kaukaista.
Oon pari päivää tarkkaillut mun poskipäitä ja havainnut, että tietystä kulmasta ja tietyssä valossa ne on melkein kauniit. Aika siistiä.
Tiedostin myös tänään, etten oo ikuisuuksiin käynyt vaa'alla, koska mulla ei oo täällä sellasta. On tuntuma, että elopainoa voisi olla kertynytkin vähän, mene ja tiedä.
Unohin muuten kertoa, että Tumpan porukat oli kuulemma tuonut mullekkin tuliaisen Turkin reissulta.
En tiedä, pitäiskö tää tulkita nyt niin, että ollaan menty jonkin näkymättömän rajan yli; että mut mielletään jollain tasolla perheeseen kuuluvaksi, tai ehkä pikemminkin sellaiseksi joka saattaa pyöriä maisemissa ehkä vähän pidemmänkin aikaa, mahdollisesti. Että mut otetaan vakavasti.
Tai jotain.
Mut joku virstanpylväs tää varmasti on.
Käytiin Mailun kanssa tänään isolla kirpputorilla, mutten ostanu mitään. Siellä oli ruma rahi, joka oli housujalkaisen lihavan miehen alavartalo. Kuka sellasen tahtoo kotiinsa?
Tässäkään postauksessa ei ollut oikein minkäänlaista punaista lankaa, joten laitanpa vielä lopuksi päivän sitaatin Pirkka-Pekka Peteliukselta:
Rakastan ohikiitäviä hetkiä, jolloin olen huomannut osaavani elää yhden päivän pituista matkaa kerrallaan.
Melkeinpä juuri tuolta on tuntunut viime päivinä jo useaan otteeseen.
5 kommenttia:
haluun kanssa sun ja maijun kans kirpparille!!!
Mulla on sukset ollu samassa nurkassa nyt 10 kuukautta, samat pahvilaatikot eteisessä yli vuoden ja samat pahvilaatikot huoneen nurkassa yli vuoden (johon on ajan saatossa kertyny jokunen pahvilaatikko lisää :)) ota oppia ja vie ne laatikot muualle nyt tai ei koskaan!
(nauroin Maijukka sulle ku kolmesti sama, hyvin selvästi sujuu datailu omalla koneella ;D)
erppa, kyllä minä ne laatikot veisinkin, mutta kun siellä on tavaraa joka pitäisi saada sijoitettua! esim kirjoja, levyjä, sellasta kaikkee. that's the problem. sitä aloinkin pelätä, että kun rupee tottumaan, niin helposti jumahtaa tähän vaiheeseen : D
Lähetä kommentti