Ihana fiilis on se, kun aamulla pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin yöllisen nihkeyden ja suihkun jälkeen. Ja myös se, kun keittiössä on rauhallisen hiljaisen aamuista ja syö hyvää aamupalaa.
Ajoin tänään taas motarilla. Se on aika pelottavaa koska nopeus on niin hullu. Pelkästään jo maantieajo oli melkosta, kun ohjausliikkeet tuntuu niin isoina ja en meinaa osata tehdä tarpeeks pieniä liikkeitä.
Näin monen ajotunnin jälkeen pitäs varmaan olla jo melkosen pro ja osaava, mutta en voi sille mitään että osaan niin ku osaan. Tai siis että osaan joo, mutta en mitenkään liian hyvin. Jos mä joku päivä opin käyttämään kytkintä tarpeeks pehmeesti ja hahmottamaan auton ulottuvuudet täydellisesti ja silleen.
Ajotunnin jälkeen leikin hyvää pikkupikkusiskoa ja menin siivoomaan isoisosiskon luo. Se oli ihan mukavaa vaikkakin hikistä. Sitä paitsi jos on oikeesti pölyä ja likaa niin se siivoominenkin tuntuu oikeesti tarpeelliselta. Oli sympaattista, kun Mirde ja Terppa oli niin kiitollisina. Ne on kai niin saamattomia ite.
Varmaan mukavinta ulkosyömistä on istua noiden puurappusilla oven edessä ja mutustaa salaattia katse pihalle päin suunnattuna ja kattoo ku Onni kieriskelee nurmella. Siinä on fiilistä.
Kirden luona saatiin suklaamoussea ja sitten tultiin meille tekemään tomaattikeittoa. Pyöräily oli tänään ihanan mukavaa ja raikasta, paitsi meinasin hermostua kolmelle kadun koko leveydellä kävelevälle eläkeläiselle joille soitin kolmesti kelloa eikä ne silti liikkunu. Sit kun pyysin päästä ohi niin yks sano että "Joo pääsee, onko sulla soittokello kunnossa!". En viittiny sanoo että soitin kyllä, mutta ette näköjään kuullu. Se oli jotenkin hullun ärsyttävää.
Epistä kun kaikki muut tuntuu jo tietävän niiden koulujutut, mutta minun pitää vaan odottaa. En jotenki malttais enää. Haluisin vaan tietää, et pääsenkö mihkään vai en. Sit osais skenaarioida eteenpäin.
Ennen tuloksia tämä absurdiuden tunne tuskin hellittää.
Huomen taas ajoo, nyt peukut pystyyn minulle että musta tulis vielä kuski.
Haluan katkenneet verisuonet pois mun silmämunista.
Niin ja eilisen musiikkilöytö: El Perro Del Mar
1 kommentti:
Hihi, mäpäs sammutin eilen auton keskelle risteystä nätisti, kun ajoin teiltä kotiin. Vähän alko sydän pamppaileen.
Lähetä kommentti