En lähtenyt möksälle tänään, koska ajattelin viimeinkin edes vähän yrittää taas vaihteeksi ja olla aikaan saava.
Eli siis asuntotuskaa ja Kelatuskaa ja hääkutsutuskaa ja plöäääh.
Tuloksena sähköisesti täytetty opintotukihakemus, yks lähetetty sähköposti tytölle joka etsi kämppistä (toivottavasti etsii vieläkin), ja tulostettuja häänuotteja ja kalenterin tuijottamista ahdistuksessa ja toiveita siitä, että tässä keittiön pöydän ääressä olis joku jolta vois kysyä mielipiteitä, kun en jotenkin saa tehtyä päätöksiä, jos en voi ensin verbalisoida niitä jollekulle.
Raskas huokaus.
Niin ja menkkatuskaakin, koska kuukautiset vaivani ovat taas monta päivää myöhässä eikä siinä sinänsä muuten mitään, mutta ku jos ne ei ala pian niin saan kärsiä niistä sitten Lapissa ja se on pyllystä, sanon minä. Teitä varmasti kiinnosti tämä, mutta minua se ainakin kiinnostaa. Voisin kyllä hypätä mokomien yli ni sais ainakin uiskennella rauhassa, saakeli. Tällä kuumuudella.
Vietin siis tämän päivän sisällä tuskaillen, eli sinne hukkaan meni sekin helle.
Ja vielä mainittakoon, että yritin suhtautua kaikkeen positiivisesti, mutta silti alko ahdistaa.
Kuukausi tyttöystävänä ei oo sentään ollu tuskaa. Se on ollu lähinnä vähän hupsua. Tai aika paljonkin.
Ja tuntuu, että siitä olis jo paljon kauemmin vaikkei oo.
Kuin merkkipäivän juhlistukseksi tuuli oli aamupäivällä puhaltanu mun joululahjapiparin hyllyltä alas (sen, jonka sain Halausukolta, ja joka on esiintynyt blogissakin) ja siihen oli tullu MURTUMIA. Tässä piilee varmaan jotain symboliikkaa, haha. Tai vähintäänkin elämän ironiaa.
T: "mut se ois silti täynnä rakkautta vaikka se ois vähän saanukki osumaa"
Aamulla sain myös Sinuhen loppuun. Minua suretti kovin, kun sen elämä oli niin traagista ja aina kävi huonosti ja se oli Yksinäinen ja kaikki kuoli sen ympäriltä eikä se osannu enää nauttia elämästä ja se oli vaan niin jotenkin niin. Että niin.
Tänään ruokakaan ei oo maistunu hyvältä eikä tee ees mieli mitään vaikka on nälkä.
Joskus vaan ärsyttää kaikki esim nyt
5 kommenttia:
HÄÄKUTSUJA ! EikaiTEIDÄN??
SIis kyllä Henni, aion tässä kuukauden seurustelun jälkeen karata naimiaisiin.
Ihan ystävättären häät on kyseessä, jonne oon luvannu taas päätä vadille.
mut se sydän ei menny tuhanneksi palaseksi!!! nii :) menipä kuukausi äkkiä!
No ei teistä tiedä.. Jos olisitte puolen vuoden jahkailun jälkeen päättäny repästä ;D
Hey orvokkit vitsi mikä pettymys :I
Mä jo lukiessani valamistauduin vastaanottamaan tuskaillun hääkutsun... :D
Lähetä kommentti