keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Hoitotätilook

Meillä on kolme koiraa talossa. Se on aika paljon välillä. Kahta niistä kampaan joka päivä ja ne on silti jatkuvasti takussa, varsinkin naamasta, koska ne koko ajan kuolaa toistensa posket ja korvantaustat. Cosella on jo melkoisen muhkeat viikset jos ne olis puhtaat ja kammatut. Tänään Cosmo-hoidokki päätti mennä naapurin pihalle portin alitse juuri kun olin lähdössä leffaan. Viivästyksen takia en ehtiny miettiä vaatetusta ja puoli yhdeltätoista oli hitusen viileä pyöräillä kotiin.

Pyöräilin sitä paitsi tänään ekaa kertaa tämän vuoden puolella. VASTA NYT. Huh. Kävin pyörällä kaupassakin äipän kaa. Sillä välin Lyyli oli hakenut yläkerrasta toisen mun huoneen lattialla olleista sukista alakertaan. Huomasin vasta äsken, että se oli mun sukka. Tuli hellyyskohtaus, koska sillon joskus alkuaikoina talvella Lylle harrasti sukan nappailua sängyltä jos olin vessassa tai suihkussa. Kuvittelin mielessäni, että se liittyi jotenkin turvan hakemiseen tutusta hajusta. Mutta ehkä se oli ihan vaan yksinjättöprotestikiusaa. Mene ja tiedä, mutta viime sukkahausta on jo aikaa. Siksi hellyys.

Eilen aamulla heräsin superaikasin ja toistin viime viikon iskän aamuauttelut möksällä. Aamupäivällä kävin isosiskon ja koirien kanssa hölkkäämässä aurinkoisessa metsässä. Kiritin meidän emokoiraa eli siis ahdistelin sitä eteenpäin hölkkäämällä sen kintereillä. Se on tuhdissa kunnossa.
Mutta metsä oli huippu. Oon innostunu hölkkäämisestä taas, mutta iskä on niin usein töissä tai mökkihommissa ettei siitä ole kovin usein seuraksi. Yksin se ei oo ihan niin kivaa. Tuntuu raskaammaltakin sillon.
Ja tykkään älyttömästi meidän lähimetsähuudeista. Ei järkee.
Ja sain isosiskolta sen vanhat juoksuhousutkin, jotka ei kyllä istu ihan kaikin paikoin superisti, ja niissä on neonkeltaiset raidat joiden tarkoitusta en ymmärrä, mutta opiskelija kiittää.


Kauppareissulla:

Ä: "Ootpa totisena koko ajan."
O: "Kyllä tää vähän vakavaks vetää kun joka puolella on hyllykaupalla kaikkee kakkaa."

Ä: "Näytät ihan väsyneen rukoukselta!"
O: "..miltä?"
Ä: "Väsyneen rukoukselta. Siltä että kuukahdat ihan minä hetkenä tahansa."
O: "Just söin ennen ku lähin kotoo?"

Vaikka eipä se ole uutta, että olen valjun näköinen jos en laittaudu hitustakaan. Jos viettää aikaa enimmäkseen koirien kanssa niin ei sellaseen oikein koe tarvetta. (Vaikka tämä oli tekosyy, koska v-lopunkin vietin Halausukon kanssa enkä silti laittautunut. Miettikää, mitä tyttöystävä. Kainalokarvatkin kaiken lisäksi.)
Kai sitä pitäis taas ruveta käymään vähän ihmisten ilmoilla. Sit ku saisin viimisetkin kouluhommat kasaan. Yh.

Tää koko postaus on vähän turha, mutta eipä se haittaa. Antaa mennä.
Kerronpa nyt vielä, että ostin tänään esim tuoretta basilikaa. Se saa aina hyvälle mielelle. Ja luomuruisleipää Suonenjoelta kun kerran leipää piti ostaa.

Ei kommentteja: