tiistai 1. marraskuuta 2011

Messuamisen jälkimainingit

Joo-o. Messuhulluus ei ollut ainakaan yhtään hitusta liioiteltu ilmaus. En viitsi kertoa, kuinka paljon rahaa kaiken kaikkiaan meni, mutta sanottakoon että suurin osa niistä oli äipän kustantamasta messurahastosta. Noin niinkuin synttärilahjana.

Sanottakoon myöskin se, että tänä vuonna oli ihan yhtä paljon ihmisiä ja tungosta ja örk. Mutta osasin varautua siihen etukäteen, osasin suhtautua. Suhtautuminen on aina hyvä. Myös lievä hulluus on silloin tällöin ihan hyvä. Sitä paitsi en ole ostellut kirjoja tai sarjiksia aikoihin. Oon pantannut. Hulluutta varten.

Erityisen ylpeä olin Halausukosta, koska se kesti koko hulluuden yhtään valittamatta, mutta ei tämä vielä yhtikäs mitään, SILLÄ! se myös antoi kerrankin periksi impulsiolle ja osti höpöhöpökeittiösupervekottimen, jota esitteli isokokoinen tumma ruotsalainen ja  jolla saa tehtyä juureksista suikeroita. Ja kaikkea muuta hienoa. Ooh, olin Tumpesta niin ylpeä. Ja se oli niin innoissaan! Pieni.

Ja joo, näin julkkuja, niinkuvaik Sofi Oksanen, Juba, Fingerpori-mies, Hevisaurus, Don Rosa

Mutta niin. Maamme Pääkaupungista on kuitenkin aina palattava ja niin palasin nytkin ja meillä Lyllen kaa loppui kissanpäivät, kun ollaan taas ihan vaan kahdestaan. Sitä paitsi Tumpe saa tositoimissa hallittua Lyylin paremmin, ja mua turhauttaa miks multa se ei käy samoin. En ole vakuuttava. Ihan pyllystä. Koiranomistajan irvikuva.

Eilen vietin superpäivän ja sain kirjoitettua sekä typerän oppimistehtävän että kaksi vertaispalautetta kahdesta tieteellisestä esseestä. Se on hienoa, kun on niin hyvä tässä viime tinkaan jättämisessä. Sitten sitä kivasti valvoo yhteen yöllä (mikä on tosi myöhä tässä nykyisessä elämäntilanteessa ja -rytmissä!) ja kuitenkin joutuu kampeamaan itsensä ylös kasiksi höpöttämään ne vertaispalautteet myös verbaalisesti.

Mutta ei se mitään, silloin tällöin. Koska voi sitä riemua, kun noista viimeinkin pääsin. Nyt olen kevytoloinen, koska lähitulevaisuudessa ei ole mitään raskasta akuuttia palautusta. Kevyt kevyt, kuin kevytlevite. Kevytlevitteet on perkeleestä.

Mun kirjakassit on vieläkin purkamatta.

Ei kommentteja: