Oi auringonpaistetta ja lämpöä! Olin aamusta iltapäivään asti ihan ku saaneena jonkun ikuhymy-pistoksen. Sitä paitsi olin suhteellisen aikaansaava tänään ottaen huomioon, että on lauantai.
Avasin myös oman henkilökohtaisen pyöräkauteni. Viimeinkin. Viime keväänä muistaakseni hyppäsin satulaan heti lumien sulettua, mutta nyt oon matkustellu vielä laiskasti bussilla. En ois tänäänkään varmaan tarttunu pyörään, jos iskä ei ois vähän patistanut. Pyörälläajo olikin hirmu keveää, en muistanutkaan. Kävelyyn verrattuna on suurempi tunne siitä, että etenee ja on oikeesti menossa jonnekkin.
Sit ajelin ihan fiiliksissä KESÄKENGISSÄ ILMAN SUKKIA SELVÄ KESÄN MERKKI, vähän hassu vaan kun oli järvissä vielä jäät, ja minä ihan kesämeiningeissä. Ja vaikka oli kiire kirjastolle, niin silti ajelin kaikessa rauhassa enkä yhtään hikoillu saati vahtinu vaihteita silmä tarkkana. Yleensä yritän käyttää mahdollisimman paljon seiskaa, mutta nyt ajelin aina sillä vaihteella millä tuntu hyvältä. Mut mäistä huolimatta en kuitenkaan taluttanut kertaakaan! Sillon saa olla jo melko raskasta, että jaksaisin vaivautua nousemaan pyörän selästä.
Kaikki ihmiset näytti ihan ihanilta kun oli niin aurinkoista ja lämmintä. Ehkä se johtu just siitä. Ehkä aurinko sokaisi mun silmät ja lämpö sekoitti pään, niin kaikki näytti niin ihanalta. HAH. Mut en valita.
Sit istuin kirjaston kuunteluhuoneessa kaks tuntia ja kuuntelin gregoriaanista kirkkomusiikkia ja keskiaikaista trubaduurimusiikkia ja intohimoisia romantiikan ajan sinfonioita ja impressionismin häröjä harppulirutteluja ja ties mitä siihen aikaväliin nyt mahtuikaan. Adam de la Hallea, Bachia, Mozartia, Lisztia, Mendelsshonia, Brahmsia, Debussya, Ravelia, Rimski-Korsakovia, Schubertia, Beethovenia JNEJNEJNEJNEJNE. Silti en ehtinyt kuunnella koko kuuntelulistaa läpi, piti varata toinen aika. Vaikka ois pitäny muutenkin. Kysyn vaan, miten noi olis tarkotus opetella tunnistamaan ja muistamaan? Vaikka toisaalta, onnistuin siinä nelos MuPessakin, niin pitäs se onnistua nytkin.
Oli kyllä ihan hauska rullailla sillä tuolilla aina CD-hyllylle ja kaivaa sieltä oikeenumeroiset levyt ja sit takas soittimella ja kuunnella ja tehdä muistiinpanoja.
Kotiin päästessä jatkoin kesää menemällä pihalle ottamaan aurinkoa ja samalla luin yhteiskuntaoppia. Voitteko kuvitella. Oli tarkotuksena kirjottaa myös luovan kirjottamisen tehtävät, mutten ehtiny sinne asti, kun Henni soitti et voinko leikkiä sen kanssa ja sanoin et joo. Ei me kyl sit leikitty. Mutta lagitettiin yhdessä joka tapauksessa.
Sit saatoin Hennin äipälleen Neekun kanssa ja paluumatkalla repäsin lopullisesti ja kävelin paljain jaloin kotiin. SIITÄ tykkään. SIINÄ on kesänmaku.
PS: Äsken mesessä
wanhojentanssipari sanoo:
"olet kuin raaka piikikäs ananas
se kuvaa sinua hyvin"
En tiedä, onko tämä ihan imartelevimpia asioita, miten mua on kuvattu, mutta kuulostaa aika hauskalta. : D Söin äsken tuoretta ananasta. Se oli yhdestä kohdasta vähän raaka.
6 kommenttia:
Ahhahah ristiriitaista, Henni kirjoitti että leikitte ja sinä kirjoitit että ette leikkiny :DD Jompikumpi on väärässä!
Siis Anna soittaa samassa bändissä kuin Markus Tajakka, Kuopio on todella niin pieni paikka. Repoa en tiedä :<
Katoin ite ihan samaa :DD Mutta koska olen itsepäinen, niin olen sitä mieltä että MINÄ olen oikeassa. >8)
Hmmm... ehkä se raaka ananas on hyvin kuvaava. Enemmän sellainen raaka ja piikikäs, kuin ylikypsä jo hieman homehtunut.
Onko tossa sun pyöräilyssä hieman suorittamisen makua, jos pitää ajaa seiskalla aina kun mahdollista. Rankka elämä. Aja välillä ykkösellä. Ykkönenkin tykkää, että sitä käytettään. ;D
Ananashan on tosi hyvää, mutta olen sille tuoreena allerginen...
Ei se oli suorittamisenmakua, mirjami, vaan ihan vaan sellasta pienten haasteiden asettamista itselleni :D On kiva yrittää välillä vähän rehkiä, mutta tänään ei huvittanut.
Ajattelin ehkä alitajuntaisesti, että on parempikuntoisempi mitä enemmän jaksan ajaa seiskalla.
Pyörässäs on ilmeisesti vaan seitsemän vaihetta, kun se kerta niin raskas on. Korjaispa joku (esim. minä itse) mun pyörän. En vaan oo viime kesän jäljiltä uskaltanu kattoo et miten pahasti siitä hajos vaihteisto. Ketjut on ainaski ruostunu ja vaihdettava, kuten kaikki vaijerit ja jarrupalat. Ja kädensijat on muuttunu tahmasiks silikoniklimpeiks. Satula tais kanssa revetä. Hyvä pyörä mulla muuten. Tekis mieli ajella :)
Lähetä kommentti