Kersantti kuume

En tiedä, mistä oon saanu pöpön, mutta eilen ihmettelin miks on niin huono olo ja aattelin sen johtuvan siitä, etten ole syönyt kunnolla ja yritin väsätä ruokaa mutta sitten ryhdyinkin oksentelemaan. Kahdeksan erillistä vessaansyöksymiskertaa illan aikana. Minä inhoon oksentamista niiiiiiin paljon. Varsinkin kun ei ole edes mitään oksennettavaa, kun kaikki on jo tullu ulos. Ja se maistuu niin hiton pahalta. Vaikka jokaisen kerran jälkeen olikin hetkellisesti parempi olo, niin eikun vaan kohta taas seuraavaa kierrosta. Vesikään ei pysyny sisällä.

Luojan kiitos yöllä rauhottu ykäily. Sen sijaan oli tosi mystistä nähdä kuumehouruisia unia. Se oli vähän niinku sellanen peli. Heräilin aina välillä ja mun ruumis oli kokonaisuudessaan pelikenttä, ja mun piti liikkua tosi varovasti ettei tuu paha olo ja kun joka jäseneen särki. Keskustelin jokaisesta liikahduksesta komentokeskuksen kanssa, mutta oikeesti mun tarkotus oli saada räjäytettyä kaikki osat yks kerrallaan että lopulta vapautuisin vaaralliselta saarelta, joka siis oli mun keho. Tai jotain. Yöllä se tuntu tosi loogiselta, kamppailu kuumetta vastaan. Mutta oli se vähän hämärää. Aamulla olin voittanut.

Tämä päivä onkin mennyt koomatessa. En tiedä, miten korkeella kuume on käynyt, mutta ainakin 38,9 ja se on minulle aika paljon. Kuumottaa mutta samaan aikaan paleltaa. Ei voi liikkua kuin superhitaasti kun alkaa huippaamaan ja uuvuttamaan. Aamulla käytin koirat naapurintalon ympäri, mutta sekin oli järkyttävä koitos, jonka jälkeen mun piti levätä ennen ruuan antamista niille.

Minut tuntien tämä vois kyllä johtua ihan vaan kouluunpalaamisstressistä tai koirastressistä tai Jykäläänpalaamisstressistä tai ehkä kaikista yhtä aikaa.

Voisin vaan maata sohvalla. Mitä oon tänään aika paljon tehnytkin.
En ees muista, millon oon viimeks ollut näin kipeä.