Välipäivän apatia

Eiliset tunnin lauluharkat tais vaikuttaa muhun syvemmin mitä edes aavistin, KOSKA:

Näin unta, että laulettiin muistaakseni porukalla jossain. En muista yhtään ketä muita siinä oli ja mitä mutta kuitenkin. Sit muut lopetti ja mä jäin laulelemaan ja sit ne kuunteli ja hymyili ja edelleen hymyillen sano että: "Ei ei, nyt on kyllä armoton myötähäpeä ilmassa, Orkki on nyt ihan menettänyt teränsä, sen laulamiset on sitten tältä elämältä laulettu." Ja sit ne siinä hymyili ja nyökytteli ja minäkin hymyilin ja lauloin ja mietin vaan pään sisällä että "MITÄÄ laulanko muka NIIN huonosti, miksen ite huomaa? Ja miten oon voinut menettää teräni, kun en edes ehtinyt oppia vielä laulamaan kunnolla!" ja jotain.

En tie, mistä toi kumpus. Jos tarkemmin mietin, niin en kyllä eilen jaksanu kympillä keskittyä ja ei muutenkaan lähteny lauleskelut ihan huipusti, mutta en mä jaksanut sitä sen kummemmin miettiä, kun siinä on kuitenkin niin paljon muita laulamassa. Ei oo mun varassa. Ei tarvi stressata.

Tää päivä on tuntunut jotenkin sellaselta odotusvälipäivältä, koska huomenna häihin ja ylihuomenna Kippolaan. En tainnu tehdä oikein mitään. Käytettiin koiria Maisukan kanssa metsässä ja Nera rämpi mudassa ja meitä söi itikat. Myöhemmin tappelin Neekun kanssa kynsien leikkaamisesta ja se meni melkein panikointi tilaan ja minä ajattelin rusentaa sen jalat ja sitten heittää sen seinään. Olen ihana emäntä.

No sen jälkeen kyllä koulutin sitä vanhoilla grillimakkaranpalasilla. Yritin opettaa sitä vilkuttamaan, inspiraatio a lá Luka, terQja! Oppi se jo lähes btw.

Huomasin muuten pyykkiä pestessä (ai niin, sitäkin oon tänään pessy monta kuormaa, raaaah), että mulle on kertynyt ihan tajuttomasti mustia tai muuten vaan tummia vaatteita. Jotenkin alkaa tämä värimaailma vähän yksipuolistua nuoruuden värikkäistä ajoista. Voi voi, kun sitä vanhemmiten tylsistyy. HAH.

Tein itelleni himokulhollisen halloumsalladia ja katoin Silmänkääntäjän. Siin oli Edward Norton. Se oli aika hyvä. Ärsytti kyllä, kun se poliisipäällikkö puhu siinä aina sillain rasittavasti kuiskaten. Nyt on vähän paha olo, kun söin liikaa. Haluisin syödä vielä mansikoita, kun niitä ois jääkaapissa perattuna, mutten tiedä kykenenkö. Saatan oksentaa.

Uksontoo luin pari kappaletta ja sit rupes nukuttamaan. Hyvin lähtee tämä.