Jussi jännän äärellä

Loppujen lopuksi lähdin kuitenkin sillon illalla. Sekin oli kyllä vähän kiven takana, että onnistuiko, koska iskällä oli päivystys ja piti selviytyä asemalle bussilla ja Vertti rupes hankalaks ennen lähtöä ja kaikennäköstä. Mutta selviydyin Jyväkseen joka tapauksessa.

Nyt oon taas Kuopparissa takaste. Oon käyny Jyväksessä jo kahesti alle kuukauden sisällä! Miettikääpä sitä!

Keski-Suomen ilmastolla on muhun todella vaarallinen vaikutus. Musta tulee ihan hervoton ja vaan nauran ja oon levottoman tyhmä koko ajan. Mutta se on sitä elämää ja Maijut taitaa olla jo tottuneet siihen.

Perjantaina nukuttiin hävyttömän myöhään ja käytiin pyörähtämässä kuolleessa keskustassa. Siellä ei ollut oikeesti mikään muu auki kuin Matkakeskuksen Hese. Sit Tumppa tuli hakemaan meidät tihkusateesta ja käytiin vuokraamassa kaks leffaa, jotka katottiin. Lauantaina suunnistettiin Konffaan ja oli ihan harmaata ja koleaa ja tihkuista ja vähän ihmisiä. Tuttujakaan ei tuntunut olevan niin paljon kuin viime vuonna. Että kiva kiitos Keuruu!

Yks kokous istuttiin melkein kokonaan, siellä soitti Las Palmas, ja se nimi oli tosi harhaanjohtava. Sen jälkeen lähdettiin käymään Keuruun jumbokeskustassa pizzalla, ja olin yllättynyt, koska se pizza oli oikeesti hyvää! En muista mitä sitten tapahtui. Jotain me hönättiin, koska aika vaan kulu. Ennen nuorten iltakokousta jonotettiin lettuja joku 50 minuuttia ja sit mun haarukka vielä katkes niitä syödessä. Myöhästyttiin kokouksen alusta, eikä sitten jaksettu istua siellä (tämä toisti jotenkin täydellisesti viime vuotta lukuun ottamatta tuota haarukkaa), joten mentiin rantaan. Siellä oltiin ihan täydellisesti jännän äärellä. Kalat söi ihan intona mun veteen heittämää sämpylänosaa. Yritettiin osua ulpukanlehteen naposteluporkkanoilla, mutta feilattiin. Tumppa jakso olla meidän seurassa jo toisen illan putkeen mistä plussat sille! Ei varmasti olla maailman helpoimmin kestettävää seuraa 8)

Tapasin myös Maijukan uuden tuttavuuden, joka oli saanut nimensä säveltäjä Robert Kajanuksen mukaan, ja sen pikkuveli kuulemma Johann Sebastian Bachin. Musta se oli vinkeää.

..mistä tuli mieleeni: "Menin leiripalaveriin ja.."
HAHAHHAHAAHLKCDJSKNVLAD

Ah, insideläppä. Tuo lålleroin asia, mitä on.

Ja loppuun vielä, koska en jaksa enää kirjottaa, ystäväni Maijukka:

"..eiku nyt katkes, sanotko uudestaan?"