Tämmöstä tänään.

Tämmöstä tänään. Tossa sisällä on siis kylmäkääre, siks tollanen järkyttävä paketti.

Tarina meni näin ETTÄ

aamulla kävin torikirppiksellä Mirellan kanssa
ei löytyny mitään ja myyjiäkin oli tavallista vähemmän
ostettiin Suonenjoen mansikoita tuliaisiks Kirdelle ja ajettiin sen luo herättämään se (se oli eilen bääärissä)
syötiin mansikoita ja paahtoleipää pestolla ja muulla ja kuunneltiin Reinoo
mun oli tarkotus ajaa kotio hakemaan Neekku piknikille Valkeiselle

ajelin
ja sit
tulin siihen tunneliin mikä on Prisman jälkeen jota aina pelkään koska siinä on vasemmalta tulevilla sellanen hullu alamäki just siinä
soitin kelloa
ja sieltä tuli pyörä
ja yritin väistää ja kummatkin rupes svengaamaan silleen 'kummalt puolelt meen, kummalt puolelt meen'
ja sitten ei taijettu suoranaisesti törmätä, mutta jotenkin kuitenkin ajaa ainakin ohjaustangon sakara toiseen niin että molemmat rynästiin
tai ainakin muistaakseni sekään ei ihan jaloilleen onnistunu laskeutumaan, vaikka mistä minä sen tiedän, kun ei tollasessa tilanteessa pysty ihan kaikkee huomioimaan
mietin vaan että miten tapahtu just niin, mitä aina mietin kun tuun siihen kohtaan, että entä jos tapahtus
se oli härö fiilis

olin vaan sillein 'anteeks anteeks!' ja sekin oli ihan ihmeissään ja kysy että kävikö mitään
kaikista hassuinta oli just se, ettei kummaltakaan tullu verta mistään
ei edes multa, vaikka oli farkkushortsit ja rynäsin kyllä molemmat polvet asfalttiin ja varmaan kädetkin
istuin vaan siinä ja sanoin että jalka tais vähän mennä, että ei pysty ihan heti nousemaan
ei siinä jalassa kyllä mitään näkyny
paitsi
puolen minuutin päästä katoin uudestaan, että miks ei kipu (väärä sana, koska ei se sattunu, sitä vaan jotenkin.. pakotti, kuumotti, tuntu painetta) lakkaa
niin siihen oli noussu ihan järkyttävän kokonen patti siihen jalkapöydän sivuun
olin vaan että mitä helkkaria
en tiedä iskinkö sen johonkin vai laskeuduinko sen päälle vai mitä
toisaalta mulla on niin löysät nivelet, ettei ihme jos nilkka svengaa

sille (nuori mies, varmaan joku 25, sillä lens pyöräkori tielle ja siinä olleet urheilukengätkin pitkin poikin, eli oli varmaan menossa pelaamaan jotain jonnekki) ei käyny mitään, paitsi sen vanhan tunturin eturenkaan vanteet oli ihan mutkalla
iskä sano myöhemmin kun haki mut bussipysäkiltä, että siinä tunnelissa on kuulemma kolmio pyöräilijöille tai jotain, joten mun ois pitäny kai väistää, eli varmaan se oli sit mun vika
mutta ei mulle tullu mieleenkään siinä, että mun pitäs tarjoutua korvaamaan sen eturengas tai jotain

just kun yritettiin nousta siitä niin ajo ohi sellanen kypäräpariskunta jotka kysy, että kävikö pahasti ja kun sanottiin että ei, niin sit ne totes että 'hyvä, kypärät ens kerralla mukaan sitten'
öhm
sit soitin iskän hakemaan, koska se patti näytti pelottavalta
kotona iskin sellasen tukisukan (mitä iskä käytti kun siltä meni nilkka retkiluistellessa talvella, lål) ja kylmäkääreen tohon
se oli kamalaa, kun tuntu että koko jalka jäätyy vaikkei ollukkaan suoraan ihoa vasten
ja sit tuskailin ja makasin sohvalla ja pidin jalkaa koholla
vasen rannekin aristaa tietyssä asennossa, mutta ei paljon
ja oikeesta polvesta löysin äsken säälittävän pienen mustelman, että ei sen enempää
ihan uskomatonta

oisin voinu (oltas molemmat voitu) vaikka kuolla ku ei ollu kypärääkään
ja vaikkei kuolla ni kuitenkin verta asfaltille litroittain
pää auki, polvet kuorittu
mutta ei
joku saakelin pieni mustelma polvessa

huomenna näkee miten käyttökelponen tää koipi on ja miten särkee astua sille
en oo uskaltanu vielä ottaa tota sukkaa pois ja kattoa, millanen mustelma kamaluus siinä on

ETTÄ TÄMMÖSTÄ TÄNÄÄN.