keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Sokaisevaa valovoimaisuutta

Jumala sanoi: "Tulkoon valo!"

Ja valo tuli.

Ja Orvokki näki viimeinkin opiskella ja voi kuulkaa miten hommat lähtikin luistamaan!


Ihan näin iloisesti tarina ei sentään päättynyt, mutta osittain tuo oli ihan totta. Iskä kävi pitämässä vastaanottoa Mehiläisessä ja sen jälkeen se osti mulle Sokkarilta jalkalampun, hallelyyja, ja tuli vieläpä kokoamaan sen mun luokse. Keitin sille teetä ja syötin pähkylöitä ja minttutryffeleitä. Antelias tyyppi minä.

Ja oi, ihana isäni kustansi minulle myös kassillisen ruokaa Mestarin Herkusta. Voiko opiskelija arvostaa mitään sen enempää? Olin harkitsevan härski, eli sorruin muutamiin ylellisyysartikkeleihin (kuten oliiviöljy, joka on pian loppumassa, mantelit, jotka on kalliita ja loppuivat aikaa sitten, ja leipäjuusto, joka oli mielihaluostos ja voi miten olikin hyvää sen tuottajan..) mutta myös perusopiskelijakamaan kuten kaaliin. Hapankorppuja unohdin ostaa ja perus Turkkilainen kilonpötikkä oli loppu.

Sellaista tragediaa näihin iloisiin sattumuksiin kuitenkin liittyi, että mun työskentelynurkan pistokkeet on varattuja joten en saanut jalkalamppua vielä parantamaan työskentelevyyttäni. Pitää hommata jatkojohto. No joka tapauksessa, pääasia että nyt on lamppu, ette usko miten hämärää täällä on ollut.

Mutta!
Jotain olen kuitenkin saanut tehtyä ja voi mikä keveys ja autuus rinnassani lepää!
Eli siis akuutit jutut sain valmiiksi, jopa minuutin yli puolen yön. Heh. Tästä edespäin on vain kevyttä ja helppoa ja ongelmatonta. Joululoma tuleetulee. Aamen.

Harrastin tänäänkin aamuherännäisyyttä ja aion harrastaa sitä huomennakin. Sitä paitsi päivät on jo niin lyhyitä - lyhin päivä on vasta 22.joulukuuta ja siihen on lähestulkoon vielä kuukausi ja jos tämä on jo NYT tällasta, niin... - että haluan olla ylhäällä ja hereillä edes koko valoisan ajan.

Voi miten onkin nyt hyvä olla. Ja se leipäjuustokin oli niin hyvä yksilö. Onneks mulla on sitä vieläkin jääkaapissa, voin palkita huomenna itseäni jostain.


Vielä kolme aamua ennen Kuopparia. Jännittää. Nyt voin keskittyä jännittämiseen, kun selvisin hetkittäisestä opiskelusaamattomuusahdistuksestani.

Mahtavaa. Mahtavaa.



PS: OON UNOHTANU MAINITA ETTÄ HUOMASITTEKO ET VIIME VIIKONLOPPUNA OLI EKA ADVENTTI, IHMEELLISTÄ, JOULU ON IHAN KOHTA, JA ITSE ASIASSA MARRASKUUN VIIMINEN PÄIVÄKIN LOPPU JO PAITSI ETTEI IHAN VIELÄ KOSKA EN OO KÄYNY NUKKUMAAN MUT NYT ON PERIAATTEESSA JO JOULUKUU JA SE ON IHMEELLISTÄ JA AIKA JÄNNITTÄVÄÄ JA HALOO OON OLLU JKL JO MONTA KUUKAUTTA, KUINKA KUMMAA KERRASSAAN!

Ei kommentteja: