Rakkaus polttaa ja korventaa, lauloi Raisa Reikänaama

Hah, olipa parasta. Lämpeen Maijuillekertaakaks ja Halausukolle. Paras seura, paras mieli.

..vaikka silmä onkin meinannut saada raivon partaalle JA sierain joka on täynnä räkää muttei tyhjene. Elämä on rankkaa joo tiedän.

Yllättäen hurahtikin melkein viikko, tai no ei ihan, mutta kuitenkin yli puolet viikosta, mutta tänään taas kotiutuneena. Neekku oli maailman ihanin, voi että minä tykkään siitä ja voi että miten se on söpö. Ja ihme kyllä, keittiö ei ollut räjähtäneenä, vaikka kuvittelin niin. Ehkä mun siskot oli käyny siivoomassa. Vaikee kuvitella Vera siihen puuhaan.

Keski-Suomes oli lystiä, ja koska ollaan parhaita, niin seuraamme liittyi myös yks Halausukko Hämeen suunnalta. Se ei tiennyt, että ovikelloista pitäs päästä ääniä. Menossa oli mukana myös Neekun sulhasen Emäntä, joka usein dissaa mun ehdotuksia, mutta odottamatta lämpesikin Twisterille - tiesin että se on vinhaa. Ei sovi myöskään unohtaa ihanaa Houstia, joka on äitinsä mukaan "semmonen taiteilija että se tuntuu liikkuvan ihan muissa maailmoissa", ja joka lähestulkoon liittyi kananmunaherännäisiin minun myötävaikutuksella.

"Sinä munapää et voi ymmärtää"

Tykkään mun ystävistä.
Mut nyt oon taas kotona.
Se on silleensä vähän kummaa vaikka samaan aikaan maailman tavallisinta.
Äippä ja iskä on edelleen Israelissa. Iskälle pitää säilyttää kahen viikon sanomalehet.
Neekku ei mököttäny mulle, se oli onnellinen. Voi ku voisin joskus ottaa sen mukaan.

Filmkkarissa oli kantiksille euron leffat, joten vuokrasin muutaman impulsiosta. Katoin saman tien kaks, ja molemmat oli ihania. (500) Days of Summer sai mut itkemään ensin - se oli suloinen ja protagonistilla oli sitäkin suloisemmat hymykuopat -  ja Kohti uutta sai mut itkemään vielä enemmän ja useammin. Miten oonkin nyt niin tunteikkaana!

Kai se johtuu omasta tilanteesta.

Tartutin (kuulemma) tänään mun hajua yhden pojan olkapäähän ja se oli (kuulemma) ilkeää.
Oikeesti en oo yhtään pahoillani.