maanantai 10. tammikuuta 2011

Leikin loppu

minä sain sanan Herralta
laita huoneesi kuntoon sillä pian 
sinä kuolet
- Joose Keskitalo: Laita huoneesi kuntoon


Mun pitäis tänään laittaa huone kuntoon, sillä huomenna en kuole, mutta hyppään aamulla bussiin joka menee Jyväskylään ja sitten minä juuri ja juuri ehdin heittää kamat Kämpille ja mennä vuoden ekalle luennolle. Pakkaamista olis siis joo. Se on ärsyä, koska tiedän että toin jo tullessani liikaa tavaraa mukana. Olisi vain pitänyt olla nirsompi. Mutta neljä viikkoa tuntui kovin pitkältä ajalta.

Nyt loppuu siis laiskottelu ja apuäiti-leikki. Se oli kyllä mukavaa ja ihmeellistä. Tänäänkin käytin vauvoja ulkona ja keittiöretkellä ja katoin elokuvaa samalla, kun ne nukkui mun jaloissa ja Cosmo järsi välillä villasukkaa. Elämä ei ole sarja sattumia, koska tämäkin oli just niin hyvin järkätty, että pystyin olemaan kakskytneljäseittemän hoivaamassa noita niiden neljä ekaa elinviikkoa. Ei se olis onnistunu muullon ku tässä saumassa. Ja sitten ne just syntyi siihen saumaan. Parasta.

Mulle tulee ikävä melkein kaikkea muuta, paitsi pirstaleisia öitä. Viime yön saldo tais olla viis tai kuus. Silmät tuntuu ja näyttää turvonneilta, ja oon muutenki näyttäny jo kaks päivää täysin pyllystä tulleelta, mutta kukapa mua olis ollu ihailemassa joten ei väliä. Kun pääsen Jkl ja saan nukkua ensimmäisen yöni heräämättä kertaakaan, niin oi että se mahtaa olla ihmeellisen ihanaa.

Mutta seuraavan kerran noi ei varmaan enää tunne mua. Ja on niin isoja ja erinäkösiä, etten minä tunne niitä. Suruni on suhteellisen suuri. Vaikka luultavasti unohdan sen heti, kun pääsen tästä vaikutuspiiristä pois ja yritän taas ryhtyä opiskelutoimeen. Mutta siitäkin huolimatta tämä on vähän surullista.

O: "Missä se isä on?"
Sa: "Ei se isä taida olla täällä."
Se: "Se kävi vaan tekemässä täällä ne vauvat."
O: "Miten se teki ne?"
Sa: "Ai mitkä?"
O: "Miten koirat tekee vauvoja?"
Sa: "Jos jutellaan siitä joskus vähän myöhemmin. Sitten vanhempana."
O: "Mutta miten se teki ne.."
Se: "Samalla tavalla ne tuli tuon äitikoiran mahasta kun sinä tulit äitin mahasta."
Sa: "No ei se nyt kyllä ihan samalla tavalla tapahu."
Se: "Minä nyt vaan yritän johdatella aihetta vähän muualle."

Vanhemmuuden riemuja, jos vie lapset katsomaan koiranpentuja.

1 kommentti:

Maijukka kirjoitti...

Voeh! Ihana idylli kuvaus tuolla alussa oli. Cosmo järsimässä villasukkaa.

Joose Keskitalo <3