Kukaan ei ole kuollut eikä mitään sellasta, mutta joka tapauksessa suurta ärsytystä viimeaikaiset tapahtumat ovat minussa herättäneet.
Eilen haksahdin tavallisuudesta poiketen junaan bussin sijasta. Ihan vaan siksi, ettei tarvinnut lähteä ihan niin aikaisin ja kerrankin suora yhteys ilman typerää vaihtoa Pieksämäellä.
No.
Pendolino oli peruttu ja korvattu pikajunalla. Ja lisäksi lähti ainakin kakskyt minsaa myöhässä. Lisäksi olin maksanut pendolinohinnan. Lisäksi olin lopulta perillä 35 minsaa myöhemmin aiotusta.
Vähänhän se merkitsee tässä elämässä, mutta kyllä tollaset silti ottaa pattiin.
Entä sitten tänä aamuna. Demon piti alkaa tällä viikolla ysiltä. Istuin hyvissä ajoin luokassa lukemassa kirjaa ja ihmettelin että vaan yks kanssaopiskelija saapui paikalle. Meille ei ollut kiirinyt tieto peruuntumisesta, koska se oli lähetetty vain suomen kielen opiskelijoiden listalle. Enkä satu roikkumaan maanantaiaamuisin tietokoneella tarkistamassa, että onhan nyt kaikki luennot mitä pitäis olla.
Vähänhän tuokin merkitsee, mutta olisi se kuitenkin ollut tunti enemmän unta viikon alkuun.
Ja tietenkin toki ihan pakko päästä valittamaan teille kaikille näitä kokemiani suuria vääryyksiä.
Oon lukenut suomalaisia klassikoita ja iloinnut kampuksen ruokalan valikoiman laajentumisesta ja uusista resepteistä joita haluan päästä kokeilemaan ja mun hyvästä ja turvallisesta sängystä. Oon ollut matineaa kuuntelemassa Popparissa ja nukuttavalla estetiikan luennolla ja etsimässä suomalaisia mustikoita pakastealtaasta.
Tällasta perus. En osaa oikein keskittyä. Kirjotin viikkolistan, ettei tarvis päässä muistaa mitä kunakin päivänä piti muistaa tehdä. Esim pyykkiä pitää muistaa mennä pesemään keskiviikkona. Viikkolaina pitää muistaa palauttaa ajoissa kirjastoon. Ja sen sellaista.
Hämmästelen, miten Halausukko jaksaa kuunnella mun ikuista ja puuduttavaa paasaamista ruuasta, tai jos en paasaa, niin sitten selitän intona mitä ruokaa otin tänään yliopistolla ja oliko salaattipöydässä nyt monenlaista pähkylävalikoimaa vai ei. Voi itkun päivä. Onneks en oo ainakaan tylsä tyyppi. Mutta kun just tällä hetkellä minua oikeesti kiinnostaa just tollaset tylsät jutut, niin sitten puhun vaan niistä. Lål.
Kuulin just lattian läpi miten joku lorotti vessanpönttöön. Vaikka enhän minä tiedä mitä se lorotti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti