Tyytyväisyyden ähky

Ihana sunnuntaikooma ja silleen!

Eilen oli rajut bileet. Sisältivät esim rajua syömistä - tai ahtamista oikeemminkin - ja rajua leffojenkatsomista. Tai siis tunnetustihan Lukija, Little Miss Sunshine, Paholainen pukeutuu Pradaan, Tähtisumua ja Tahraton mieli on sairaan rajuja leffoja.

Muistin taas miten paljon tykkään noista tokaks ja vikaks mainituista. Viiminen on vaan niin nerokas jotenkin, ja pääosanäyttelijöiden (Winslet, Carrey) välillä on ihan tajuttoman hyvä kemia. Homma vaan toimii. Toka taas on muuten vaan niin ihana. Se perhe on jotenkin symppis, kaikki on ihan ongelmaisia, ja vanhemmat vaan huutaa toisilleen, ja Paul Dano on niin symppis angstinen teini ja se kohtaus, missä se juoksee purkautumaan pellolle on oikeesti yks koskettavimmista ja hienoimmista mitä tiiän.

Sen sijaan kolmas leffa aiheutti mussa ihan todella suuren ärsytyksen tunteen. En vaan kyennyt ymmärtämään, mitä varten se leffa oli tehty. Minkä takia siihen oli tuhlattu rahaa, kun se ei kertonut mistään asiasta mitään uutta? Joo, egoistisessa muotimaailmassa työskentely on perseestä, miks sen pitäis olla yllättävä asia? Joo, ei kannattaisi laiminlyödä ystäviään ja poikaystäväänsä uuden työn takia, no öö Sherlock? Sitä paitsi se oli luokiteltu takakannessa komediaksi, mikä oli täysin perusteeton väite. Joo, naurattaa ihan törkynä kun jotkut diivat haukkuu epämuodikkaan tytön vaatteita (josta myöhemmin, yllätys yllätys, tuleekin supermuodikas) - haa haa.

Lukijastakin mulla oli liian suuret ennakkokäsitykset. Olin jotenkin ajatellut arvosteluiden ja sen Oscarinkin takia, että se ois parempi. Mutta ei se ollut mitenkään superhyvä, se oli vaan.. hämmentävä. En ymmärtänyt niiden ihmisten käyttäytymistä tai dialogia, minusta ne oli vähän epäjohdonmukaisia. Kate Winslet näytti jo kovin vanhalta ja olisin halunnut pakottaa sen saakelin kulmakarvan normaaliin asentoon. Siitäkö se sen Oscarin saikin? Kun jaksoi koko leffan pitää toista kulmakarvaa koholla. Ai niin ja olla alasti. Tykkäsin sen näyttelystä enemmän Tahrattomassa mielessä.

No mutta se elokuvista. Jotka on kyllä elämän suola ja silleen mutta joka tapauksessa. Oli huippua hengailla yökkäreissä ja lööbata ja mässätä. Henski oli vielä oikein panostanu ja tehny meille piirakkaa ja salaattia - ja viidessä minuutissa myös maailman hienoimman jäätelökakun! Se näytti maasturilta. Jolla oli superärjy rekkari. Ja eiks maasturi oo just oiva 18. synttäripäiväkakku kun nyt me saadaan ajaa autoa 8) Jahka kortit on hankittu. Jäätelöä kakussa oli 1,5 litraa ja ei saatu ihan kaikkea syötyä, kun tytöiltä loppui puhti. Ja multakin, mutta kestin pisimpään!

Aamulla silmät tuntui hirmu väsyneiltä; sellasilta, ettei niitä pysty pitämään auki kun ne on turvonnu kiinni unenpuutteesta. Unohdettiin myös kellojen siirto, joten oltas voitu nukkua tunti pidempäänkin, mutta ehkä näin parempi.

Kiitos ihanista synttäribileistä! Nyt pitäs saada vielä jotain tehtyäkin tänään, mutta tekis mieli vaan olla röllöttää ja/tai nukkua. Olen kadottanut aikaansaavuustarpeeni. HIHIHI.