Mutta turhuuksia en ole lukenut! Ihme ja kumma, mutta tämä on totta.
Olen lukenut näytöltä ja paperilta ja kirjansivulta.
Olen lukenut pöydällä ja lattialla ja sängyllä.
Oon oppinut tänään aika paljon. Esim kolesterolista - hyvästä ja pahasta - ja statiineista. Keskiajan kirjallisuuden muodoista. Lukijatutkimuksesta. Oman tekstin muokkaamisesta. Abortista.
Se oli kaikkein järkyttävintä. Lukekaa vaikka itse täältä.
Neljä vuotta vanhaa juttua ehkä, mutta en usko että asiat on siitä mihinkään muuttunu.
Jos tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti abortoidaan kakssataa, niin minusta se on ihan tosi paljon. Ihan liikaa.
Opin myös sen, että viidennellä viikolla sikiöllä on sydän, kahdeksannella kaikki muutkin elimet. Raskaus kestää yleensä 40 viikkoa, ja vielä 24.viikollakin raskaus saatetaan keskeyttää. Sen ikäiset sikiöt voi nykyään säilyä jo hengissä.
Yli 80% aborteista tehdään sosiaalisista syistä, eli synnytys olisi naiselle "huomattava rasitus".
NIIN VARMAAN.
Sen tahtoisin tietää, miten iso noista SOSIAALISISTA SYISTÄ, johtuu pelkästään ihmisten omasta vastuuttomuudesta tai itsekkyydestä. Jos vauva ei satu sopimaan omaan elämäntilanteeseen, niin onko oikein evätä siltä mahdollisuus syntymään? Miks on sit pitäny harrastaa seksiä, jos ei ole hyväksynyt sitä tosiasiaa, että kunnollisesta ehkäisystä huolimatta hedelmöittyminen voi olla seurauksena? Raiskaukset ja muut on asia erikseen, mutta ne onkin ihan marginaalia, eikä selitä noin isoa lukua.
Millä perusteella äidillä on oikeus päättää, että tällä tulevalla ihmisellä ei olekaan yhtäläistä oikeutta elämään niin kuin minulla oli, vaan valitsempa abortin niin että sikiöstä tulee "biologista jätettä"?
BIOLOGISTA JÄTETTÄ.
EI SE OLE BIOLOGISTA JÄTETTÄ, SE ON IHMINEN!!
Ja joo kyllä, tämä herätti minussa vahvoja tunteita. Ja joo kyllä, näistä asioista on varmaan yhtä monia mielipiteitä kuin on ihmisiäkin.
Mutta HEI: syntymätön lapsi on puolustuskyvytön osapuoli, jolla ei ole omaa ääntä. Miksei sillä ole oikeusturvaa? Missä tässä on järki ja inhimillisyys, minä vaan kysyn?
Kiitos äiti, ettet halunnut minusta biologista jätettä vaan että sain mahdollisuuden yrittää elämää.
10 kommenttia:
Oon tässä pari vuotta lueskellut sun blogiasi ja ihan mukavaa settiä ollu mutta tämä kirjoitus pistää miettimään muutamaa seikkaa... Haluaisin Orvokki että lueskelet nämä ajatukset hyvin tarkkaan:
1. Kenellä pitäisi olla oikeus päättää lapsen elämästä ellei äidillä?
2. Jos sitten sosiaaliset syyt pitäisi määritellä niin miten määrittelisit ne?
3. Missä vaiheessa solusta tulee ihminen? 2 solua yhtyy toisiinsa ja alkaa jakautumaan niin missä vaiheessa se on ihminen?
Ja kaikkein tärkeimpänä
4. Mikä oikeus kennelläkään toisella on sanoa naiselle mitä tehdä kehollaan?
Pyydän etukäteen jo anteeks että ulkopuolisena sekaannun tähän soppaan kommentoimalla (varsinkin kun edellä mainitut kysymykset on esitetty nimenomaan orvokille...) mutta:
1. Jumala on se jonka tulisi päättää lapsen elämästä. Jumala on se joka määrää että nyt lapsi sikiää ja Jumala sen lapsen siellä kohdussa luo. Jumalalla on jokaiseen meistä tekijän oikeus. Ei äidillä, eikä isällä. Harmi, että sikiön kehittymisprosessi voidaan abortin kautta (äidin, isän tai muiden ihmisten tahdosta) keskeyttää.
2. Nämä "sosiaaliset syyt" pitäis tässä asiayhteydessä kirjottaa "tekosyyt". "Itsekkyys" ja "vastuuttomuus" on hyviä sanoja tähän kohtaan. En nää minkäänlaista tarvetta määritellä mitään "sosiaalisia syitä".
3. Oletan, että kysymyksen asettelulla on tarkotus hakee jotain ihmisyyden ja ei-ihmisyyden rajaa sikiön kohdalla. Ilmeisesti tämän rajan perusteella abortti voitaisiin sallia kunhan sikiön kehityksessä ei ylitetä ihmisyyden kynnystä. Ja jos oletin oikein, niin vastaan että tällasta rajaa ei oo olemassakaan. Kun tiedetään, että tästä solusta kehittyy ajallaan ihminen, niin sen pois leikkaaminen = abortti ja elämä on tältä ihmisen alulta riistetty.
4. Periaatteessa ei kenelläkään.
Periaateessa naisen aviomiehellä.
Periaatteessa Jumalalla.
Kannattaa tutustua ihmiselämän käyttöohjeisiin. Ne löytyy Raamatusta.
biologinen JÄTE.............. jäätäväää hyi olkoon yök mikä sana!!!!!!!!! me kaikki ollaan biologista jätettä
Mahtavaa, että ihmiset on hereillä!
siiri> en tiedä onko se aivan täydellisen virallinen termi sairaalassa, mutta ainakin tuossa haastateltu hoitsu käytti sitä termiä. se oli hätkähdyttävä.
mukamuki> hyviä kysymyksiä, joita olisin voinu jo blogauksessa käsitellä, mutta en halunnut laajentaa joka sektorille. voisin vastata yleisellä tasolla, mutta koska tämä on henkilökohtainen blogini ja koska henkilökohtaiset vakaumukselliset aatteeni vaikuttavat siihen, kuinka koen näin henkilökohtaiset aiheet, vastaan siis yleisistä mielipiteistä vapautettuna. (mahtavaa henkilöistä-käsitteen yltiökäyttöä.)
Jos aborttia ei pohdi sen syvemmin, ottaa sen ihan vain asiana, niin mun ensimmäinen INTUITIIVINEN ajatus siitä on kielteinen, johtuen luultavasti siitä, että kyseessä on tuleva ihminen. Yhteiskunnassa ei ole sallittua rankaisutta päättää toisten ihmisten elämästä ja kuolemasta - miksi syntymättömän lapsen kohdalla on toisin?
En ole perehtynyt biologiaan syvällisesti, ja vaikka olisinkin, niin tuskin silti olisin yhtään sen jäävimpi määrittelemään missä vaiheessa soluja voi kutsua ihmiseksi. Se tuntuu ylipäätään tosi keinotekoiselta, eli oikeastaan komppaan tässä Ernoa: onko abortti hyväksyttävämpää viikko ennen "maagista rajaa" (jos sellaisen joku onnistuisi määrittämään), koska sikiön ei nähdä olevan vielä ihminen, mutta viikon päästä se olisikin sellainen? Jos suoraan sanotaan, niin minun mielestä tämä on vain saivartelua. Ihmisen ihmisarvo ei muutu iän mukaan: olin ihminen lapsena, teininä ja nuorena aikuisena, olen sitä toivottavasti vielä keski-ikäisenä ja vanhuksenakin. Eikö tämä päde sitten alkioon ja sikiöön ja juuri viimeisimmillään olevaan 40-viikkoiseen lapseen yhtä lailla? Syntymä on vain prosessin yksi vaihe, ihmisen kehitys on kuitenkin alkanut jo aikaisemmin. Syntymäpäivä ei ole elämääntulopäivä.
Jos ne sosiaaliset syyt pitäisi määritellä, niin voin suoraan sanoa etten osaisi, ilmaisu on muutenkin niin epämääräinen. Se on varmaan otettu käyttöönkin juuri siksi, että sen alle voidaan ympätä melkein mitä tahansa. Otin esille ne sen takia, että uskon hyvin suuren osan aborteista olevan täysin TURHIA, esimerkiksi juuri niistä syistä jotka jo blogauksessa mainitsin. Suurimpana varmaankin vastuuttomuus. Raskaus olisi useimmissa tapauksissa voitu ihmisten toiminnalla välttää, jos sitä kerran ei toivottu alunperinkään.
En kuitenkaan koe, että olisin jotenkin sellaisessa asemassa että voisin sanoa mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Varsinkin itse naisena tuntuu riipivältä ajatella esimerkiksi niitä, jotka ovat vielä niin nuoria että itsekin vielä lapsia, tai raiskauksen uhreja, tai niitä, jotka saavat tietää lapsesta tulevan mahdollisesti niin sairaan, ettei eloonjäämisodote ole kovin hyvä. Ei ole minun asia määritellä, kumpi on vähemmän huono vaihtoehto: synnyttää lapsi vai säästää itseään.
1. ja 4. kysymys liittyvät tietyllä tavalla toisiinsa: keskeistä tässä on se, nähdäänkö lapsi erillisenä yksilönä, vai pelkästään osana äidin kehoa, biologisena kokonaisuutena. Mielestäni jokaisella on loppukädessä yksinvalta omaan kehoonsa, myös äidillä - mutta samalla tavalla lapsella, MINUN mielestäni. Ja koska itse en näe lasta osana äidin kehoa, ei äidin päätösoikeuden kehoonsa periaatteessa pitäisi kattaa lasta. Onko äidillä niin suuri omistusoikeus lapseen, että hänellä on valta päättää sen mahdollisuudesta elämään?
Anteeksi tämä poukkoileva ja ylimittainen vuodatus, joka ei pääse mihinkään lopputulokseen, mutta kun nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joihin jokainen vastaa sen mukaan miten maailman hahmottaa.
Joka tapauksessa, päätösoikeus lapsen elämästä pitäisi olla luonnollisesti lapsella, mutta tässä on ongelma juuri siksi, ettei lapsella ole ääntä.
Minun näkemykseni - ja ne ovat nimenomaan minun henkilökohtaisia näkemyksiäni, tiedän että eri tavoinkin voi ajatella - perustuvat kuitenkin ennen kaikkea siihen, että mielestäni elämä itsessään on niin suuri ihme, ihmisen käsityskyvyn ulkopuolelle menevä mysteeri, ettei ihmisillä - siitä itsekin riippuvaisina - ole mitään oikeutta leikkiä Jumalaa ja päättää toisten ihmisten elämisestä.
Elämä on Jumalan kädessä. Enkä tiedä missä määrin on järkevää tunkeutua Jumalan reviirille.
Hyvin ympäripyöreää ehkä, mutta ainakin yritin lukea ajatuksesi tarkkaan, mukamuki.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010102212567111_ul.shtml
Tuli tuo (wanha!) uutinen mieleen, aika karua toimintaa. Vaikka minusta kyse on aina pelkästään sen äidin elämästä ja äiti on ainoa jolla on asiaan jotain sanomista, niin kyllä abortit pitäis tehdä niin aikaisessa vaiheessa, että sieltä poistetaan tosiaan vasta se solumöykky eikä melkein valmista lasta.
orvokki:
Tiedän toki että olet kovin uskonnollinen ja tahallaan jätin (tavallaan) puuttumatta siihen. Halusinkin tavallaan tässä herättää ajatuksen tai kysymyksen Mikä on on turha abortti? Ihminen joka on syvästi uskovainen ei toki halua tehdä aborttia mutta entäs ihminen joka ei usko Jumalaan tai raamatun opetuksiin? Eikös sillon äidin halu abortoida ole ihan yhtä pätevä? Musta tässä on olennaista se että äiti ei halua pitää lasta (esim. laiskuudesta, on 14 v. tai raiskauden jälkeen), siis se äidin tahto. Siksi laki on aivan uskomattoman hieno koska äidillä on todellinen valinta.
No miksi yleensäkin kommentoin tätä blogikirjoitusta ja miksi puhun valinnasta?... Siksi koska minua häiritsi suunnattomasti loppuun kirjoittamasi tavattoman koskettava kiitos-lause äidillesi. Sen sijaan että oisit kiittänyt Jumalaa elämästä, kiitit äitiäsi siitä että äiti ei tehnyt aborttia. Kiitit nimenomaan spontaanisti varmaan sen kummemmin ajattelematta nimenomaan äidin valinnasta ja halusta. Minun mielestäni äidin pitää haluta ja rakastaa lastaan.
Yhteiskunnassa taas lain tulkinta on mennyt nimenomaan siihen suuntaan a) ihminen itse voi pyytää kuolemaa b) omaiset voi pyytää kuolemaa c) lääkäri päättää kuolemasta. Näissä tapauksissa yleensä ei ketään rankaista. Terminaalivaiheessa oleva syöpäpotilas voi pyytää ruokinnan ja nesteytyksen lopettamista, omaiset voi pyytää ihmisen puolesta tai viimekädessä lääkäri. Eli laissa on myös muita kohtia jossa joku muu ihminen päättää toisen elämästä (tässä tapauksessa säästetään ihminen paljolta kivulta vaikka lääketieteellisesti ihminen eläisi vielä kuukausikaupalla).
Kirjoitat hienosti Orvokki vielä tosta asemastasi toiseen ihmiseen (nuoreen, raiskattuun) koska minusta kukaan ihminen ei voi tuomita toista muuta kuin lain edessä. Jumalan edessä me olemme kaikki syntisiä ja kukaan ei voi nostaa itseään toisen yläpuolelle tuomioasemaan... Voi vaan nöyrästi rukoilla anteeksiantoa muiden synneille. Tämäkin vain minun omia ajatuksia.
mukamuki> "Musta tässä on olennaista se että äiti ei halua pitää lasta"
mutta toisaalta taas raskaus ei velvoita lapsen pitämiseen, lapsen voi antaa vaikka adoptioon jos kokee, ettei itse siitä ole kykenevä/halukas huolehtimaan. Vaikka totta kai tässä tulee taas vastaan jo useaan kertaan mainitut rajoitteet (niinku esim. ikä).
Olet oikeassa spontaaniudesta tuon blogauksen viimeisen lauseen suhteen ja huomio on aika oivallinen, rupesi itse asiassa huvittamaan. Jälkeenpäin analysoituna luulen kiittäneeni Jumalan sijasta äitiä kuitenkin siksi, että blogitekstissä käsittelin aborttia muutenkin äitien kautta ja yritin pitää Jumalan erillään - se tuli mukaan vasta tuossa edellisessä vastauksessani.
Ja toisaalta kyseessä oli myös tekstuaalinen juttu: tuossa yhteydessä oli sopivampaa "puhutella" suoraan äitiä kuin yhtäkkiä vetäistä Jumala jostain mukaan: "Kiitos Jumala, ettei äiti halunnut minusta..." Se olisi ollut epäloogisempaa ja tökerömpää.
Mutta nyt menee analyysin tasolle : D ja muutenkin vähän pointtisi vierestä.
"Eli laissa on myös muita kohtia jossa joku muu ihminen päättää toisen elämästä (tässä tapauksessa säästetään ihminen paljolta kivulta" Niin on, vaikka itse yritinkin viitata ihan vain tavanomaisesti murhiin, joissa ihminen ottaa oikeudekseen päättää toisen elmästä, ja joista tulee lain mukaan rangaistus. Näkisin kuitenkin mainitsemasi tapauksen aborttikysymyksestä aika erillisenä ainakin siinä mielessä, että sikiön tapauksessa tuskin on kyseessä kivulta säästäminen - niin tai ainakaan sikiön, ehkä äitiä saatetaan kivulta säästääkin jos fyysinen terveys on huono.
Tästä vastauksesta puuttuu nyt kyllä koheesio, mutta menköön nyt tähän kellonaikaan.
Sen vielä sanon, tai oikeastaan varmistan, ettei minulle oikeasti ole minkäännäköistä tarkoitusta saati halua tuomita ketään, juurikin siitä syystä ettei mulla ole siihen tietämystä eikä oikeutta. Oikeastaan ihan sama kuinka oikeassa kuvittelemme olevamme, minun uskomukseni mukaan Jumala sen kuitenkin loppukädessä ratkaisee.
Tämä sai alkunsa ihan vain siitä, että välillä koen ihmiset ja niiden toiminnan niin käsittämättöminä että tulvii yli.
Nyt tulvi yli syntymättömiä lapsia.
nauroin viimeiselle lauseelle orkki :D
Pakko on työntää lusikka soppaan vaikka tää ei oo enää ees tuorein tää postaus. Mua kammoksuttaa nykyään eniten se, että abortista on tullut "liian helppo". Itse olen kuullut nimeltä mainitsemattomalta nuorelta tytöltä, kun hän vastuuttoman suojaamattoman seksin harrastamisen jälkeen huomasi että nyt kävi vahinko ja oli teettänyt abortin. Hän vain totesi että "teetin sitten heti abrtin niin pääsin siitäkin ja voi taas bilettää". tääkin on harvinaista ja TOIVOTTAVASTI harva ajattelee näin mutta mua ahdistaa se, että aborttia tehdessä ihmiset ei enää ees välttämättä aattele näitä kysymyksiä. Mun mielestä jokaisen pitäisi OIKEESTI miettiä että mitä tässä nyt ollaan tekemässä, kun aborttia ollaan lähdössä tekemään. Musta se on jotenkin jo liikaa ettei ihmiset enää ees mieti että mitä olis tapahtunut jos en olisi tehnyt aborttia.
Maijukka, naura vaan mutta ihan tosissani minä sen kirjoitin : D
Mutta joo, näkisin esimerkiks juuri tollasen tilanteen "turhana" aborttina. Tarpeeton siksi, että siihen valintatilanteeseen joutuminen olis voitu melko helposti välttää.
Totta on se, että ihmiset tuntuu suhtautuvan asiaan liian usein kovin ongelmattomasti ja kevytkenkäisesti. Mutta ehkä se kertoo jotain ihmiskunnasta ja sen nykyisestä tilasta.
Lähetä kommentti