Potkin itteeni hitaasti ja melkein varmasti.
Mulla ei ole mitään hätää deadlinejen kanssa jos vaan nyt oikeesti keskittyisin tekemisiini enkä harhautuisi muille urille.
Ikkunani vetää. Oon koko päivän kuunnellut järkyttävää tuulen ujellusta. Tää kun on tässä sisänurkassa niin jotenkin ekstrahyvin kuuluu taivainen elämöinti.
Söin iltapalaks muun muassa avokadon, joka olikin vielä raaka. Se tuntui jo tarpeeks pehmeeltä, mut se huijas minua. Laitoin siemenen itämään, vaikkei mulla ollu hammastikkuja joilla sitä olis kai pitäny tökkiä. Mut aina voi yrittää, jos sillä olis vaikka sympatioita minuu kohtaan.
Keitin tänään myös linssikeittoa, nyt on taas pakastelokerossa soppaa laiskan päivän varalle. Olipas iloinen asia.
Se ruuasta ja turhuuksista. Lyhyesti sanottuna siis joo, oon nyhrännyt tänään koko päivän sisällä. MUTTA! Eilen kotiultraus kuulemma paljasti ainakin kolmen pennun olemassaolon kohdun kuumuudessa. Selkärangat erottu jo ja hirvittävä potkimiskisa kuulemma käynnissä. Plus että Neekku lihoo silmissä.
Että miettikääpä sitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti