Derivaatta on tangentin kulmakerroin

Minä oon yleensä ihan keskivertohyvä nukkuja (mitä nyt normaaliarkena su-ma-yöt kusee ja sit näin keväällä myös kirjotuksia edeltävät yöt..), mutta eilen en jostain syystä saanu unta. En oikeesti tiiä miks. Mutta aika rasittavaa se oli. Tuntu, että koko yö meni vaan pyörimiseen ja punaisten numeroiden tarkkailuun: täh, se on jo viis, ai jaha nyt se on jo 5:22, miks en saa unta, miks en voi nukkua!!!

Et sellasta. Vasta aamun kynnyksellä, kun alko olla jo liian lämmintä ja nihkeen tunkkasta verhojen läpi paistavan auringon takia, rupesin nukkumaan ilman jatkuvaa pyörimistä. Kumma kyllä ei silti tunnu väsyneeltä.

Minua on tänään häirinnyt jatkuvasti täällä ramppaava tiskikonemies. Ne ei tunnu saavan tota konetta kuntoon, vaikka asensivat sen uuden kortinki jo ajat sitte, mutta se oli kai väärä, ja jotain mitä lie siinä nyt on. Siks tulin pakoon datistelemaan, kun en jaksanu enää rahdata kirjoja keittiöstä omaan sänkyyn, koska a) jouduin tekemään niin jo kerran tänään ja b) sängyssä on hyvin epäergonomista lukea plus alkaa nukuttaa.

Mutta oon jo voiton puolella! Eilen oli oikeesti voittajafiilis kun katsoin päivän aikana kertynyttä kirja- ja vihkokasaa. Siinä oli monta kirjaa matikkaa ja yksi hissaa. Tänkin päivän suurin työ on jo tehty. Jäljellä enää matikan kertauskirjan selailu, mutta sitä voin harrastaa huomennakin, kuten myös vanhojen ylppäritehtävien ratkasujen tsekkailua. Laskinjuttuja vois vielä kerrata että osais tarkistella niitä laskuja sitten kokeessa aikansa kuluks, ja ku huomenna seki pitää sit viedä koululle MAOLin kera.
Joo miks jauhan tällasta tosi mielenkiintosta scheibaa.

Luin tänään jostain syystä mun vanhaa, tai siis tarkalleen neljä vuotta sitten alotettua vuodatusvihkoa. Oon ollut niin pieni, mutta kuitenkin niin samanlainen mitä vieläkin. Oli hämmentävä fiilis elää uudestaan niitä tapahtumia ja tunteita. Hämmentävää on myös huomata se, miten paljon asiat on muuttunu niistä ajoista. Jotkut huonompaan, jotkut parempaan, joistain on vähän paha sanoa kumpaan. Muuttunu joka tapauksessa.

Vaikka joitain aikoja onki ikävä, niin en mä haluis silti palata. Haluun mennä eteenpäin. En vaan vieläkään tiiä, minne.


Ennen kun lähden jatkamaan abiturientteilua, niin loppuun vielä päivän kohteliaisuus (tosin öö melkein neljä vuotta vanha):

"Ehkä just sen takia kun oot erilainen kun kaikki muut. Ei sunlaisiin tyttöihin joka päivä törmää."

Söpöä. Pidättäydyin vinkkikirjaimen laittamisesta ihan vaan sen takia, että kiinnostaa nähdä, tunnistaako lausuja nää sanat omikseen :D