sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Päivän sana

Kiitos elämästä, Äiti.
Pari riviä tein kirjaimia tänään.
Siinä kaikki. Olen onnellinen.
.
.
.
On valo syttynyt ikkunaas.
Olet kotona taas.
Olen kaivannut sinua sinne.

Lauri Viita: Onni (1986; 1.&7.säkeistöistä)


En käynyt tänään ulkona
enkä eilen.
Pelkään, että huomenna
minun täytyy mennä kauppaan.
Jos niin teen, huumaannun 
uudesta ruuasta,
syön liikaa, turpoan.

Ehkä paastoan huomisen
ja käytän uudestaan
tämän päivän teenpurut.

minä tänään, kesken derivaatan määritelmän


vuokses sun
olin kerran
valmis tästä luopumaan
hylkäämään tämän talon
tämän maan

sydämeni, vaikka vannoin
sitä koskaan antais en
silmän välttäessä
rikoin tuon lupauksen

vuokses sun, vuokses sun
puolestasi joskus silloin
hengenvetoon viimeiseen
aina rinnallasi
valmis ottamaan tuon askeleen

vuokses sun, vaikka vannoin
toisen onnea tuhoais en
hänen kääntäessä selkänsä
se kävi helposti, kuin leikiten

tein sen
vuokses sun, vuokses sun

ja niin kuin kaikki epätoivossaan
joskus valmiit ovat olleet uhraamaan
kaiken siksi että jollekin kuulua saa
mutta joskus tahtoo mitä tahtoa ei saa
tekee vaikka tietää teot vainoaa
uhraa kaiken tahtomattaan

Knipi, Egotrippi: Vielä koittaa uusi aika: Vuokses sun (2006)


Anteeksi jo toinen postaus samana päivänä, mutta jotenkin nyt on vaan sellanen olo, että ylitsepursuan tunteita ja ajatuksia ja oli turha yrittää jatkaa matikkaa, ennen kun pääsin purkamaan tänne edes tämän.
Mulla on rakkaudellinen ja haikea olo.
Niin ja ihan btw, rakastan Egotripin lyriikoita ja melodioita. En kaikkia. Mutta esim Matkustaja ja Vielä koittaa uusi aika on ihan mielettömän hienoja levyjä. Joihinkin päiviin ei yksinkertaisesti sovi kuunneltaviksi mitkään muut.

 Niittylahti, 2006

2 kommenttia:

Henni kirjoitti...

oih knipi oih sun rastat ja oih rakkaudellisuus

Maijukka kirjoitti...

mää löysin kerran ne levyt kympillä yhteensä. mm!