onnistuminen^2+trauma^2=tämänkertainenpostaus

VAROITUS!!!

tiedossa roppakaupalla itsetyytyväisyyttä


No en alota vielä ärsyttävää itsehekumointia, kerron eka jotain muuta.
Esim aamulla oli hissa eli ylimääränen reaali mulla eli toisiks viiminen ylppäri mulla ylipäätään eli ei mitään paineita. Varsinki ku kolme vikaa on kaikki ollu/on ylimääräsiä.

Eka ylppäri johon mulla meni ihan koko aika. Meinas jopa tulla kiire, enkä lievässä ahdistuksessa tiennyt, mitä toisen jokerin c-kohtaan oikein kirjottasin. Siitä tuli melkosta lööperiä ja sain sen lopetettua vähän puol kolmen jälkeen, mutta sainpahan kuitenkin. Ei ollu ihan niin kivoja tehtäviä mitä hissasta olis voinu irrota, mutta ei mulla oikeestaan jotenkin ollut edes kovin kummoisia odotuksia. Se oli ja kirjotin (luultavasti liian informaatioköyhää tekstiä) ja se meni. Et niin.

Ennää yks. Epsanja maanantaina. Voin tehdä paljastuksen: en oo lukenu yhtään. Vielä. Ja voin tehdä toisenkin paljastuksen: se ei oikein edes huoleta, koska jotenkin melko yhdentekevää miten tämä menee. Menköön omalla painollaan siis.

Vielä vähän. Sitte loppuuloppuuLOPPUUNIINTOTAALISENLOPPUUUUU
mieletöntä.

Noniin, sitten siihen itsehekumaan:
olin niiiiiiiin iloinen ja tyytyväinen itseeni tänään!!
Ehdittiin Maisukan ja Minden kanssa Pohjantieltä koululle just kun reksi oli sulkemassa ovia, mutta se päästi meidät vielä tsekkaamaan tulokset. Meinasin saada slaagin kun tajusin, että minä olin Minden kanssa ainut koko meidän saakelin surkeesta koulusta, kuka oli yltänyt edes viiteenkymmeneen pisteeseen esseessä. Ihan käsittämätöntä, ettei kukaan oo päässyt sen yli (siis alustavien pisteiden mukaan), koska meidän koulussa kuitenki on hyviä kirjottajia.
Mutta nyt kävi näin.
Ja minä olin ihan tajuttoman ilonen, siis oikeesti. Oon ilonen, etten mokannu sitä, koska oon mokannut kaikki abivuoden esseet jotenki.
Mutta nyt en.
JOS! huomatkaa JOS! noi pisteet ei hirveesti svengaa, tekstitaidossa tai esseessä, niin  m i n u l l a o n m a h k u t s a a d a ä i k ä s t ä ä l l ä . 
!!!!!!

Ei ehkä iso juttu teille, mutta minulle  on.

Oon niin ilonenilonenilonennnnnn

Enkun alustavatkin oli viimein tullu, ja se lähtee YTL:ään vahvana E:nä mikä on mun perustaso. Olin siitäki ilonen. Erityisen tyytyväinen itseeni olin siitä, että produktiivisista aukoista (joissa ei saa olla mitään liikaa tai liian vähän eikä myöskään mitään väärää) olin saanut täydet. Unbelievable. JA! Aineesta olin saanut 88, en voi uskoa sitäkään. Kai mä olen edes jotain oppinut, ainakin välttämään pahimmat kirjotusvirheet ilmeisesti.

Vieläki jotenki sykähdyttää. Vaikkei ookkaan lopullisia tuloksia noi vielä, niin JUST NYT oon tyytyväinen itseeni.
Kai joskus saa olla?

Jottette ärsyyntyis enempää siellä ruudun takana, niin kerron loppuun vielä kaks ei-niin-riemullista juttua tältä päivältä:

1) saman viikon aikana jo toinen kevätkastuminen. Kai ne laikukkaat farkut on ihan jees tietyssä mielentilassa. Tänään ei ollut sellainen mielentila.
Autoilijat ei vaan tunnu ymmärtävän, että jos seisoo keskellä autotietä seisokkeella liikennevaloissa, niin ei ole mitään paikkaa, minne vois väistää niiden kuraroiskeiden tieltä. Tietysti autoilijat mahdollisesti vois väistää niitä lätäköitä tai edes ajaa hiljempaa kuin tuhatta ja sataa. Mutta ei näköjään.
Mirde ja mä oltiin tosi ilosia jalankulkijoita. Onniki oli ihan laikukas raukka.

2) sain eilen kuulla, että taannoisesta Temppeli24-hässäkästä on olemassa nauhotteet meidän muutamasta biisistä. Tänään sain sitten kuunnella itse tallennukset.
Oon ihan sanaton.
Hämmästyttävän hyvin ne on saanu äänitettyä livetilanteesta - ei kuulosta yhtään siltä, että kyseessä olis livetilanne, mutta ei kyllä kuulosta yhtään siltä tilaltakaan missä me soitettiin, ihan oikeesti, siellä ei todellakaan kuullut mitä lauloi - mutta oli se kyllä melko traumaattinen kokemus.
Kuulostan välillä ihan lampaalta. Oikeesti.
Ja ekassa biisissä vedän jotain ihmeellistä kakkosääntä etten itekkään ymmärrä mitä oikein ajattelin.
Ja yhen Caruuuulan soolobiisin vedän niiiiiiiiiiiiin.. pieleen, että hävettää. Kauniisti falskaa joo. Kauniisti vähän menee liian matalalle välillä melodia ja meinaa ääni sortua. Kauniisti vedän loppuun jonkun tosi random väärän äänen pitkänä että ohops hups.
Ainut mikä oli ihan ookoo veto, missä en mokaillu nolona, oli se meidän makein biisi.

Pelottavaa, miten erilaiselta ääni kuulostaa siitä, miten sen ite kuulee.
Pelottavaa, jos kuulostan oikeestikki tolta enkä tajua sitä itse.
Pelottavinta on se, että huomenna pitäs taas vedellä nuortenillassa laaalaalaulua, ja tällä kertaa vielä yksin ku Tenni on Chariotsin äänityksis.
Ei tainnu olla ihan fiksuin veto kuunnella noita nauhoja just nyt. Örk.
Ennen tätä olin saavuttanut itsevarmuuden laulajana, mut huomenna selviää särkyikö se.

Ai niin ja sit vielä seki, et mulle valaistui tänään ihmeellisesti, minkä tähden en oo ollu yhtään halukas menemään autokouluun: se(kin) johtuu mun lapsuuden traumasta, jonka sain pienenä sellasessa liikennepuistoissa, tiedättekö, missä ajellaan leikkiautoilla ja on liikennemerkkejä ja kaikkea.


Et sellast settii tänään!!