Olin aamulla jotenkin ihan sekasin. Puolet aivoista vissiin kelas vielä unta, minkä keskeltä olin herännyt, mutta en silti edes tajunnut, mitä unta olin nähnyt. En kuitenkaan yhtään tajunnu, missä olin ja mitä pitäs tehä ja että miks ihmeessä mun korvan juuressa soi Groove FM. Jossain vaiheessa ajatukset alko järjestymään paikoilleen ja tajusin pistää torkun päälle. Viimeistään, kun kaivauduin vielä sinne lämpimän peiton alle, hahmotin, että tänään on tosiaan ruotsin koe ja mun pitäis nousta ja mennä suihkuun.
Mua ei huvittanu se koe yhtään. Meinasin nukahella koko ajan, kun yritin tehä sitä ekaa tehtävää, missä piti sijoittaa puuttuvaan kohtaan a, b tai c -vaihtoeto. Teksti vaan aina hämärty silmissä, enkä jaksanu keskittyä. Sitten kun eka ihminen lähti sieltä kokeesta, rupesin miettimään että NYT ehkä pitäs oikeesti alkaa tehä sitä kunnolla.
Ei ollu edes niin vaikea, mitä vitoskurssilla mun mielestä pitäis olla, mutta tuskin silti menee tavallista paremmin. Ei todellakaan.
Palaan vielä tähän Eikkaan: mua ärsyttää myös se, että koska me tehdään kuuntelu aina preppauksessa, niin sen saa takasin henkilökohtaisesti, kun palauttaa sen kokeen opelle. Ja sit se aina jotenkin kommentoi sitä. Ei siinä muuten mitään, mutta mä en osaa ikinä sanoo kuunteluista, menikö se hyvin ja varmasti, vai tosi heikosti. Ne vastausvaihtoehdot on aina niin kompia ja epäsopivia.
Ihme kyllä oli vaan yks väärin! Vaikka meinasin nukahtaa kesken sen kuuntelun. Onnetar suosii mua.
En oo koskaan tehny kielenkoetta niin nopeesti, vaikka alotinkin tavallista löysemmin tänään. Huomaa selvästi, ettei keskittyminen oo ollu tällä koeviikolla ihan huipussaan.
Ehdittiin käydä pyörähtämässä Maisan kanssa keskustassa ennen preppausta (paitsi Maisa LUISTI ja meni sen sijaan Gallerialle, omg!), ja en tiedä ootteko huomannu, mutta Anttilassa siinä Veljmiehen kassojen eessä istuu aina ihan tosi kummallisen/oudon/jännittävän/erikoisen näkösiä ihmisiä. Välillä tuntuu, että se on joku Kuopion friikkishow. (No okei, TOI oli rumasti ja liioitellusti sanottu u_u)
Kävin myös kirjastossa ennen epsanjaa ja löysin sellasen laulukirjan, missä on Disneyn leffamusiikkia suomisanoilla<33 Ja helpot soinnut. No okei, enkkusanat ois ollu ehkä paremmat.. mut ei paha silti!! Takaisin lapsuuteen. Tänään en tosin ehtiny soitella vielä.
Jäätiin viimein kokeilemaan niitä Wanhojenbuffettibiisejä preppauksen jälkeen. Oli ihan tosi nihkeetä, kun Abbassa se lähtee heti kertsistä ja ihan törkeen korkeelta, niin yritä siinä sitten rääkyä se ihan kylmiltään. En tiedä, opinko laulamaan sen sillä tavalla, ettei tarvi hävetä. Ja muutenkin sitä laulaessa tuli sellanen fiilis, että oonko mä ihan hullu ja että haluanko mä tosiaan mennä laulamaan niiden kaikkien 100 wanhan eteen. Joku mulla on vissiin nyrjähtänyt päässä. Mut ei auta muu kuin toivoa, että tästä tulee ihan hyvä.
Mun piti yrittää heiluttaa rytmimunaa samaan aikaan, kun laulan, mutta se oli ihan tosi vaikeeta pitkän päälle, kun ei oo tottunu :D Ei ihan sujunu. Armi meni sit mun osalta vähän paremmin (koska se on soinu mun päässä joku viimiset kaks viikkoa), mutta niillä soittajilla oli vähän vaikeuksia, kun oli kai suhteellisen uudet soinnut. Sit Lähtis ja Lappalainen tuli häätämään meidät, koska ne rupes harkkaamaan opejen bändin kanssa. En kyl tiedä, mihin härdelliin.
Oli kummallista laulaa sellasten kanssa, joiden kanssa ei oo koskaan aikasemmin musisoinu (en tykkää tosta sanasta, mut se kuvaa tässä tilanteessa aika hyvin). Jotenkin jännitti omalla tavallaan, mikä on aika hassua. Varmaan siks, kun ei yhtään tiedä että hävettääkö niitä tyyliin soittaa tällasen taustalla. Mut ainakaan ne ei yrittänyt luistaa koko jutusta, niin ei varmaan sit..
Konsalla taas meni vähän penkin alle, kun alko olemaan viikon jäljiltä jo jotenkin niin väsynyt ja turta, ettei meinannu jaksaa enää keskittyä. En jaksanu vibreerata kunnolla, en jaksanu välittää puhtaudesta (edes sitä vähää, mitä yleensä välitän), ja olin muutenkin ihan muissa maailmoissa. Et ei ehkä ollu maailman antoisimmat harkat (kummatkaan). Mutta ei sitä aina voi olla.
Sit menin Prisman ja kodin kautta Hennille törkeen paljon myöhässä. Niin ja sitä ennen olin palellut ainakin 20minsaa ulkona ottamassa iskää ja Verttiä. Siellä oli tänään jo oikeesti vähän kylmä! Mun kone väittää, että nyt olis -22 astetta.
Mässytettiin ja katottiin kaks leffaa ja meinasin taas syödä koko voileipäpaketin. Oon hyvä ja huomaavainen <33 ja ahne. Ja Henni kai ihan tykkäs sen lahjasta (jonka se sai yli viikon myöhässä u_u), ja olisin minäkin tykännyt et eipä siinä :D
Aamulla pitäs lähtee Vapikselle. Tiedossa on lähes koko päivän kestävä soittorupeema. Jee. Mut ihan ok se on vaihteeks, eikä Anttikaan oo enää niin pelottava sen jälkeen kun se sai naisen ja lapsia. Ja tykkään siitä, että johtaja on niin jämpti. Menee hermot sellasiin, jotka ei osaa kertoo selkeesti mikä on vikana tai että miten vois parantaa tai miten joku kuuluis tehdä/soittaa.
Tiesittekö, että jogurtticashewpähkinöihin on käytettyä arabilaisia kondoomeja (kirjotetaanko se yhellä vai kahella o:lla?) ?
2 kommenttia:
Arabikumi eli elintarvikkeiden lisäaine E414 on hajuton ja lähes mauton ravintokumi. Se on sakeuttamisaine, jota saadaan kahden piikikkään akasialajin Acacia senegal ja Acacia seyal maitiaisnesteestä, joka tihkuu puista pihkan lailla. Arabikumi sopii hyvin pureskeltavaksi, koska se ei tartu hampaisiin, se on hyvin liukenevaa ja sopii käytettäväksi lähes sellaisenaan.
Siinä sulle arabikumia. :'D
Totta on, että rytmimunan heiluttelu ja laulaminen on vaikeeta yhtäaikaa tehtynä! Pitäs varmaan harjotella.
Lähetä kommentti