en minnespinne

Eilen vähän venähti nukkumaanmeno, kun sitä sarjista oli jäljellä enää IHAN VÄHÄN vain, ja oli pakko lukea se loppuun. En tykkää jättää asioita kesken (siis sellasia, jotka oon alottanut. sen sijaan oon huono alottamaan mitään oikeita juttuja).

Matikkaan en hirveesti jaksanu uppoutua; lueskelin vaan ilman ajatusta niitä teoriaosioita ja silmäilin esimerkkejä, mutta en jaksanu laskee. No ihan sama. Meni siis sekin koe omalla painollaan. 'Oma paino' tuntuu olevan tän koeviikon teema!

Ehkä ruottikin menee huomenna omalla painavalla painollaan. En jaksanu äsken päntätä sanojakaan kunnolla, turha se enää on. Oon NIIN kurkkuani myöten täynnä Eikkaa (ylläri, kun on neljäs kurssi samalla opettajalla peräkkäin). Se on niin samanlainen aina, niin ennalta-arvattava. Yks kerta mä onnistuin ennustamaan ihan tismalleen, miten se tunti etenee: mitkä tehtävät tehdään seuraavaksi, mitä se kohta sanoo, mitä se antaa läksyt. Se pitää kaikki tunnit ja kaikki kurssit ihan samalla tavalla. Miten se ei itekkin kyllästy?

Se sanoo AINA esim. "Tää on kuulkaa tosi hyvää sanastoa, tosi keskeistä! Opetelkaa tästä." / "Ja sitten voitaskin mennä tonne kieliopin puolelle." / "Vad är det för datumn i dag? Är det trettonde/tjugonde/MIKÄ TAHANSA(kunhan eka ehotus on väärä)?"

Sit se ei koskaan kiusaa niitä, jotka ei ikinä vastaa oma-alotteisesti mihinkään, mutta niihin, jotka vastailee, se turvautuu aina. Ja välillä se uhkaa hirttää meidät tai ampua aamunkoitteessa tai antaa piiskaa.

Ja sit se imeskelee aina ruokailun jälkeen sitä saakelin pastilliaan.

Tän kurssin aikana opin ehkä YHDEN uuden sanan: en minnespinne. Se tarkottaa (TATTADAA) muistitikkua!

Siis ei JÄRKEE miten hyödyllistä! Kyllä tää lukio on mahtava yleissivistä koulu.

Tuskin koskaan tulee tilannetta, missä tarvitsen taitoa sanoa 'muistitikku' ruotsiksi.

Aamulla piti herätä kaheksaks soittotunnille. Jari kerto, että se oli ollu eilen kiinalaisessa hieronnassa, että aika reilua. Varmaan kateus on tehnyt työtä alitajunnassa, koska mulla alko päivän aikana menemään hartiat ja niska ihan jumiin (ja toissayönä nukuin pää huonossa asennossa) joten pyysin äsken äippää hieromaan. Ja se hiero <33 ihQ.

Soittotunnin jälkeen kiirehdin matikankokeeseen josta en jaksa puhua, kun ei siitä ole mitään kivaa kerrottavaa ja sit oli se tuskallinen ruotsinpreppaus, ja meinasin nukahtaa kesken sen kuuntelun. Hyvä homma.

Meinasin nukahtaa myös tänään teoriatunnilla (sitten kun sinne ehdin, puol tuntia myöhässä..) ja lukiessa ruotsia. Oon hyvä tässä!

Preppauksen jälkeen oli yhteistanssiharkat ja sain testattua viimeinkin tanssikenkiä (joiden testaaminen ei siis ole aijemmin ommistunut, koska en omistanut kenkiä). Ihan hyvin se niillä suju, vaikka nailonit hikos ihan törkeenä.

Mikael sano, ettei sitä olis huvittanu tanssia, ja mä sanoin että parasta huvittaa ja että jos sille iskis epähuvitus sillon p-päivänä ennen kakkosvuoroa, niin käskisin iskän tulla hakkaamaan sen. Sit siitä kehkeyty joku ihme keskustelu siitä, mitä meidän vanhemmat tekee, ja selvis että sen iskä on psykiatri ja äiti lakimies. Huh huh. Ja nyt se kuulemma kahtoo mua eri tavalla, koska mun iskä on kirurgi. Mut miks sillä pitäs olla mitään väliä, mitä vanhemmat tekee? Ei se kuitenkaan muuta sitä ihmisen älykkyytä mihinkään siitä, mitä se on ollu ennen sitä.

Ja sen täti on kuulemma anestesiahoitajana KYSsillä ja kysyin iskältä äsken että tietääkö se henkilön, ja se ties. Maailma(=KUOPIO) on ihan superpieni. LÅL.

M: "Mun äiti haastaa sut oikeuteen."
O: "Mun iskä tulee ja leikkelee sut."
M: "No mun iskä laittaa sut pakkohoitoon. Eikun sun isäs!"
O: "HAH, no sit mun äiti tulee ja pumppaa sut täyteen insuliinia!"

Meillä on leppoisat keskusteluvat tanssin tiimellyksessä.

Tanssiharkkojen jälkeen menin Vapiksella soittoharkkoihin (TAAS piti kävellä sinne, stna) ja ne tuli kyllä tarpeeseen. Toivotaan, että me sitten perjantaina osataan ihan ok. Ettei tartte hävetä. Vaikka enemmän kun oma laulaminen, niin mua huolestuttaa se, etten osaa vapautua ja antaa mennä. Kuitenki vaan törötän ihan tönkkönä enkä osaa aatella mitään muuta, kuin että laulanko nuotilleen vai en ja että onko se mun vai Jennin ääni joka nyt falskaa jajajaja.

Nojoo.

Sieltä kiiruhdin teoriatunnille, koska ei huvittanu vielä mennä lukemaan kotiin ruotsia, ja kuunneltiin ihan tosi jännittäviä musanäytteitä. Yks oli "Kananpoikien tanssi munankuoressa". Se kuulosti hauskalta.

Kun tulin kotiin, Neekku oli ihan lemmekkäänä ja sit huomasin, että sillähän melkein tippuu karvatukkoja reidestä ja sit aloin nyppiä siitä karvaa. Lähti kunnoin tuppoina. Pitäs harjata se kunnolla, mut nyt huvitti vaan nyppiä. Håhå

Haluutteko tietää mun seuraavien päivien ohjelmat? (No siis varmasti haluutte, totta kai! ) Huomenna meen ruotsinkokeeseen, sit espanjanpreppaukseen, sit jään toivon mukaan harjottelemaan sitä Wanhojen laulujuttua koululle ja sit meen Konsalle kaksiin kvartettitreeneihin ja sit jos pääsisin ehkä kotona käymään ennen kuin meen Hennille (jos se tahtoo) ja sit lauantaina pitää mennä Vapikselle koko päiväks kun on Sinffiksen harjotuspäivät ja sit soitetaan kuuteen saakka ja sit rupeen laulamaan, kun n-illassa musavastuu.

Et sellast. Vähän hyllyä.

Nyt pitäs oikeesti mennä nuQQ, kun vuorokausi jo vaihtui.

AINIIN! Kävin äsken Wilmassa ja Uski oli viimeinkin laittanut laulukurssin numeron! JA SAIN SIITÄ KYMPIN!!

Oon NIIN ilonen/tyytyväinen, vaikkei se oikeestaan mitään merkkaakkaan, mutta SILTI! Hyvä mieli. Jee. Ja NYT nuQQ>