Päivän saldo:
taas historiaaaaa
ja tänään myös enkkua.
Parasta viihdettä sen sijaan oli Neekku yhdentoista aikaan. Harmitti älyttömästi, kun kamera oli yläkerrassa, olisin voinut kuvata todistusaineistoa sen unien näkemisestä!
Se on nimittäin huvittavaa katseltavaa ja kuunneltavaa.
Tänään se haukahteli kovaa ja korkeelta, tosin totta kai silleen univaimennetusti. Sit se teki juoksuliikkeitä raajoillaan ja pullautteli poskiaan ja kurkkumurisi ja värisytteli reisilihaksiaan. Se oli niin huvittavaa ja tahatonta, että nauroin vedet silmissä, tosin hiljaa ettei se heräis.
Muuten olikin peruskuivalukemispäivä.
Paitsi että en ees voinu lukea hulluna, ku iltapäivällä piti lähtee konsalle kenraaliharkkoihin ja illalla oli konsertti. Soitettiin ihan hyvin, oli hyvä fiilis soittaa, kerrankin.
Ja tiedostin, et mulla on jo aika paljon tukkaa, kun yritin saada sitä taas laitettua.
Tuntuu alastomalta ilman pipoa.
Ulkona oli satanu hulluna lunta sillä aikaa, kun kuunneltiin elävää klasaria.
Kotona hyvä mieli pyyhkiytyi heti pois kun räyhäsin Veran kanssa. Se on niin murrosikänen että nnnnnggggghghghghghgh!!! Ja lisäks se herättää mussa niin voimakkaan lapsellisuudentunteen, etten yksinkertaisesti kykene olemaan kypsä ja jättämään sen juttuja omaan arvoonsa.
Minä haluisin huomenna kuuntelemaan Sungha Jungia Kuvakukkoon, se on 13-vuotias fingerstyle-kitaristi Etelä-Koreasta (voitte tsekata juutuubista), mutta lipun hinta on sen verran kirpaiseva ettei kukaan oikein lämpee. Yhyy. Kai se on yksin mentävä jos jonnekki haluu.
Miks mun hyvä mieli katos jonnekki!
Ei oo kiva.
AI NIIN PS: ykstoistatuhatta latausta rikki! håhå
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti