Katoin äsken nopsaan Kirden linkittämän lyhyen rasvadokkarin (viesti: syökää voita, älkää margariinia; valitkaa oikeita juustoja, ei niitä rasvattomia; nauttikaa kermasta, ei niistä lisäaineita täynnä olevista vesilitkuista) ja nukuttaa paljon, mutta ruuasta puheen ollen, tarkkailin tänään törkeästi ihmisiä kaupassa.
Mun korista löyty tyyliin banaania, salaattia, kevytmaito, viili. Kassalla oli kaksi mummoa. Toisella oli täysmaitoa ja pullapitko. Toisella kahvikermaa ja hillosokeria. Niin perusperusmummoeineksiä että ois niin tehny mieli hymyillä niille.
Sitten siinä oli gigolon olonen mies, jolla oli sliipattu vesikampaus ja pieni tyttö kurahaalarissa. Oletettu isä kahmas karkkihyllyltä nopeasti kaks (halvinta) pussia koriin. Tyttö ei saanu edes ite valita niitä. Sen jälkeen isä lappas kuus Koffia karkkipussien seuraks. Ja ku jonossa seisoskelu alko kyllästyttää, se nappas vielä mukaan topan tupakkaa.
Minusta siinä oli jotain tosi surullista.
Varsinkin kun se vielä vaan tyrkki sitä tyttöään eikä juuri puhunu sille.
En tykkää, jos joku kyylää mun ostoksia tai kirjastossa vaikka lainaamiani kirjoja tai lukee olan yli mitä luen tai, mikä pahinta, mitä kirjotan, mutta tänään tuli silti tarkkailtua koreja ja niiden haltijoita.
Kai kauppakoritkin jotain ihmisistä paljastaa.
1 kommentti:
No joo, paljastaa kyl. Semmosia asioitakin, mitä ei haluis tietää..
Lähetä kommentti