Nyt
olen jälleen Jykälässä, omassa Slummissani, omassa Kämpässäni.
Vaik ei tää nyt enään niin kamala ees oo. Oon jo tottunu.
Tänään aiemmin olin kuitenkin vielä Kuopparissa. Mulla oli sosiaalisuusvuorokausi, sillä eilen illalla ajoin Hennin luukkuun ja siellä oli myös Minnamus ja nähtiin ekaa kertaa kolmeen viikkoon ja ajoin Minnan vielä Pirttiinkin vaihdeautolla ja se väitti, ettei edes pelottanut olla kyydissä. Tämän vuorokauden puolella näin Aksua, joka tuli luennolta ja kävi kahvilla ja lähti luennolle ja heti perään tuli Maisukka joka myös tuli luennolta. Yliopisto-opiskelija-ystävänihän ne siinä.
Oli kiva nähdä niin montaa ihmistä pitkästä aikaa, vaikkei näkemiset kovin pitkiä olleetkaan.
Aamulla ajoin Neekun kanssa möksälle. Onneksi ei tullut kukaan ahtaimmalla tieosuudella vastaan. Taisin ajaa kerran kiveenkin, mutta ainakaan välittömästi ei rengas tyhjennyt. Möksällä kävin vuodattamassa pari kyyneltä menneelle kesälle ja päättämässä, että ens kesänä vietän siel ainaki muutaman yön putken.
Päivä oli ihana. Aurinko paisto ihan hullun kauniisti. Paluumatkalla näin, miten se höyrysti sammalta. Aika villi näky.
Eilen syötiin perhepäivällinen ja Kirpun Timppaki oli ekaa kertaa meges, hahaa. Söin ihan liikaa. Mikä ei sinänsä ole yllätys. Tänään multa jäi mutakakku syömättä, kun olin jo Jykälään päin matkalla kun Mirde soitti tarjouksesta. Traagista on.
Suuret koettelemukset koin kuitenkin vasta Matkakeskuksella. Sain taiteilla melkosesti, ennen kuin sain pyöränkorin edes jotenkuten pysymään matkassa. Mulla oli niin isot ja painavat muovikassikantamukset, ettei pyöräily onnistunut, vaan mun piti taluttaa koko matka. Selässä rinkka. Plus härpäkettä. Onneksi ei satanut.
Se joka tapauksessa kävi ihan urheilusuorituksesta, olin aika ältsin tyytyväinen kun selvisin maaliin. Mut hei, sain esim kynnysmaton, paperikorin, lehtitelineen, (mahd.väliaikais)verhot ja (mahd.väliaikais)päiväpeiton. Siinä on ilon aihetta paljon.
Perillä mua odotti Kelan asumislisäpäätös (viimeinkin, jee!) ja 3kuukautislahjus (3 kk tyttöystävänä - tai siis tätinä, lål) ja viikonlopun Hesarit ja pari Keskisuomalaistakin, joihin en vielä ehtinyt paneutua. Yliopiston sähköpostissa odotti myös taas ylläreitä ja äsken tein jonkun typerän nettikeskustelutehtävän, tai siis analyysin aiheena yksi esimerkki intermediaalisuudesta digitaalisessa kulttuurissa.
Tämä nyt meni taas raportoinnin puolelle, mutta olkoon. Haluan jo nukkumaan, ja sellanen kutina että tällä kertaa saattaa olla tulossa jopa melko kiivas tai ainakin työntäyteinen viikko.
Mun banaanit oli jo vanhoja. Tiesin tämän tapahtuvan, vaikka yritin kovasti ehkäistä ruuan hukkaanmenemistä. On paha, jos lähtee moneksi päiväksi muualle.
Huomenna pitää ostaa kaupasta maitoa.
PS: Kaipasin Risto Rasan runoja, mut nyt unohdin taas sen kirjan vessalukemiseks Kuoppariin. Yhy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti