Levoton loppukiri

Näin viime yönä levottomia unia.
Niissä oli katkenneita niskoja, irronneita käsiä ja murskaantuneita päitä. En tiiä, miks mun alitajunta käsitteli näin väkivaltaisia asioita varsinkaan kun eilen en edes ruokkinut silmiäni millään väkivaltaisella.
Ehkä mun pohjaton ärsyyntyminen sai alitajuntani väkivaltaiseksi.

Unessa yhdelle meidän kapealle lähikadulle oli rakennettu autoista barrikaadi. Istuin pelkääjän paikalla jonkun tytön kyydissä, se oli mun kaveri ilmeisesti, mutta sen henkilöllisyys vaihtui koko ajan sitä mukaa mitä se sanoi tai teki.
Sanoin, että ei tästä pääse, kierretään, mutta kaveri sanoi että ei kun me mennään tästä ja ajoi täysiä päin auton kylkeä.
Autosta nous joku tosi karunnäkönen kundi ja jostain syystä mun kaverikin oli noussu mein autosta.
Kundi läväytti tyttöä autonpellillä, tyttö vetäs samaisella pellillä kundin käden irti rannetta pitkin, jätkä ei ees räpäyttäny silmiään ku pyöräytti vaan tytön jalan paikoiltaan ja tyttö huus ja minä vaan katsoin autosta ja sitten se poika vetäs minun kaverilta niskat poikki ja murskas kengällä tytön kallon ja aivot vaan levis omakotitaloalueen asfaltille.
En tie mitä sit tapahtu, koska tossa vaiheessa herätin itteni. Oli ihan kuvottava olo ja kaikki edellä mainittu tuntu tapahtuneen muutamassa sekunnissa, vaikka oikeesti siinä meni varmaan ties kuinka kauan.

Tein eilen illalla epsanjan aineita yli kahteentoista, mutta minä TEIN ne. Oon semiylpee itestäni.

Ulkona on ihan hullun kylmä, melkein kakskyt astetta, mutta EN VALITA, pakkanen virkistää, eikä Neekkukaan valita, se on ihan ku uudestisyntynyt. Ei enää lähes viis vee vaan pikemminki kaks. Ihanaa nähä se ilosena.
Ihanaa oli myös se, kun bussissa kaunis nuori venäläisnainen jakoi karkkeja kanssamatkustajille.

Päivä hurahti oikeestaan siinä, kun musisoitiin kirkolla. Tosin laulu ei nyt tänään oikein öö syttynyt. Josko lauantaina lähtis paremmin. Sopii toivoa. Se on sitä paitsi tämän vuoden viiminen nuortenilta ja samalla päättää tämän musavastuukauden - mutta eiköhän keväällä taasen jatku, koska me ollaan niin superihQi (tai meidän kirkol ei vaan oo tarpeeks musatyyppejä..)

Huh. Vielä viiminen viulutunti. Vielä viimine enkuntunti. Vielä nuortenilta vastuu, vielä muutama lauluhomma srk:n joulujuhlas. Vielä maanantaina hissaa, tuskin muuta.
Kyllä tämä tästä, ei oo ennää paljoo, sitten VAPAUS ja LOMAILU ja HYVÄHYVÄHYVÄHYVÄILO MIELI!