Laiskan oppitunti

Nyt Orvokki-täti kertoo, miten EI pidä tehdä:

Ottaa jotain reaaliainekurssia (sanotaan nyt vaikka hissan vitoskurssia, joka on siis Suomen vaiheet esihistoriasta autonomiaan) itsenäisesti suoritettavaksi, sitten olla välittämättä koko kurssista koko jaksoon, sitten avata kirja ensimmäisen kerran kolme päivää aikaisemmin lukeakseen sisällysluettelon(!) ja sitten yrittää sisäistää koko kurssin oppimäärä kahdessa, tai pikemminkin puolessatoista päivässä.

Niin lapset, näin siis ei tulisi toimia jos olisi suinkaan edes hitusen ahkera saati vähänkään järkevä.

Vaikka kerrankos sitä erheitä sattuu - ja laiskuuskohtauksia.

Minä oon päässyt niin laiskottelun nautintoihin, etten osaa niistä irtautua, ja sitten pitää pitää just sellasia hulluja opiskelupäiviä niin kuin eilinen. Eikä ehdi edes teidän iloksi blogaamaan, traagista. Vaikka jos ei pääse neljän seinän sisältä minnekkään, niin ei sitä hirveesti olis kirjotettavaakaan, että sen puoleen.

Eikä se oo ees se laiskottelukaan, minä oon vaan ollu jotenkin ihan jumissa kirjotusten jälkeen. Niistä puheen ollen, teitä varmaan kuola valuen kiinnostaa tietää siitä uskonnosta?

No, E:nä se lähtee. En tiedä pitäskö itkeä vai nauraa. Nauraa ehkä siks, että sillä minun panostuksella tuo on hyvin, mutta itkeä ehkä siks, että osaan uskontoa ja tiedän sen ja ärsyttää kun en voinu venyä niissä esseissä vähän syvemmälle ja vähän korkeampiin pisteisiin. Alustavat pisteet oli kaikki vitosta tai kutosta, mutta enemmän vitosta. Koulussa laskin että 31 pistettä yhteensä, mutta nyt tarkemmin ajatellen se tais olla 32. (L:n raja ollut kahtena aikasempana kertana 34).

..vaikka mitähän hittoa minä masistelen, totta KAI tuo on hyvin! On on! Vaikken saanut kirjottaa muslimeista enkä hinduista. Mutta jos YTL ei ole superkiltti (mitä se luultavasti ei ole, lähinnä varmaan päinvastoin) niin minä jäin nyt kyllä kakkoseksi molemmille siskoille. Yhyy. Elämä murjoo ja silleen.

Takaisin laiskuuteen.

En siis koskenut tikullakaan koko hissankirjaan koko syksynä, melkein unohdin sen jopa useaksi viikoksi. Maanantaina sitten rupesin lukemaan miten Suomi asutettiin ja miten arkeologit on löytänyt jotain saakelin nuolenkärkiä sieltä ja täältä. Sitten luin miten Ruotsin kuninkaat vaihtu yks toisensa jälkeen ja miten oli miljoona eri Kaarlea ja kaks miljoona eri Kustaata. Paitsi että noihin Kaarlekustaihin pääsin vasta tiistaina.

Mutta nojoo. Ajattelin jo että olen "kipeänä" ja teen kokeen vasta uusinnassa, mutta sitten ajattelin että en kyllä ruppee lepsuilemaan ja olemaan epärehellinen, omahan on häpeäni kun en oo lukenut ajoissa. Ja tänä aamuna kirjotin sitten yhden esseen Kustaa III:sta ja yhden pohtiessa sitä, mitä Ruotsin vallan ajoilta meille on tänne Suomeen jäänyt.

En tiiä, mitä oon tehnyt sun hyväksesi, Elämä, kun minua näin hellällä kädellä kohtelet, mutta en valita.

Nyt pitäisi vielä pykäistä kirjoitelma Pyhästä Birgitasta ja sen luostareista ja sitten se kurssi - ja sitä myötä tämä jakso - on siinä. Itse asiassa se ois pitänyt palauttaa jo tänään, mutta voit lukea jo kirjoitetun vuodatuksen rivien välistä, miksi en sitä tehnyt. Eipä se ope kyllä ollut moksiskaan, on sillä ihan tarpeeks luettavaa jo kokeissakin.

Masentavaa, moneen päivään oo blogannu ja sitten ainut, mistä heti vuodatan himona, on opiskelu! Hyi, ihan kuin minusta olisi tullut lukiolainen!!

Mutta ihanaa, seuraava jakso on kevyt ja matikaton ja ei edes kirjoituksia, lalla laa! Ja pian on syysloma! LALALAA!

Ja tänään seisoin sateenvarjon alla pihassa ja murskasin rakeita kenkien alle ja nauroin ihan hullun kovaa.