keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Kun Amaterasu tulee apuun

Säävaihtelut kyllä jaksaa aina hämmästyttää. Eilen oli ihan kunnon syysfiilis, sateista ja kosteaa ja sellasta, ja tänään sitten iski tuollasen ihanan herQllisen auringonpaisteen <3_<3

NAM

Oli ihana pyöräillä kotio koulusta kun oli lämmintä. Valitsin reitin sillä tavalla, että menin mahdollisimman paljon rantoja pitkin. Sit tsiikailin järvelle ja bongasin sorsia ja olin ihan ilonen.

Eilen oli totaalinen pysähdyspäivä; en laittanu koulun eteen tikkuakaan ristiin. Oikeesti. Tänään oli koko koulupäivän sellanen olo, että en tahdo jatkossakaan tehdä yhtään mitään ja luovutan kaiken suhteen ja halluun mennä kotiin lagittamaan. Ei oikeesti kiinnostanut yhtään.

Mutta ehkä se aurinko sai jotain aikaan, mene ja tiedä, mutta kun pääsin kotiin, löysin jääkaapista äipän ostamia tuoreita mansikoita, tein niistä pirtelöä (siihen tuli niitä mansikoita, jäätelöä, turkkilaista jogurttia, maitoa, vähän hunajaa, basilikanlehtiä muutama), kasasin epsanjan-, ruotsin- ja uskonnonkirjat keoksi ja lähdin pihalle istumaan kera kirjojen ja Neekun.

Kaikki tuntui taas vähän paremmalta, eikä enää ihan niin toivottamalta, kun oli lämmin ja aurinko paisto.

Opiskelin periaatteessa koko päivän, mutta vähän yksipuolisesti, koska ruotsiin en koskenutkaan (vaikka siihen on vähemmän aikaa, kolkuttaa jo ovella) mutta maailmanuskontoja tankkasin taas. Eri kirjasta tällä kertaa. Nyt tosin alkaa tuntumaan siltä, että ne hallitsen jo liian vahvasti - sen kurssin oon aina osannu parhaiten - mutta sen sijaan kaikki kirkkohistoriat ja ev.lut.kirkon hallintojutut ja muut tylsemmät on vähän heikossa hapessa.

Nyt tuntuu myös siltä, että kurkussa tuntuu TAAS alkavaa kurkkukipua. Ehtihän tässä olla melkein pari viikkoa edellisestä tuntemuksesta. Joopajoo. En minä halua saada nuhaa ja/tai yskää just nyt! Ehtispä ees kuuntelu mennä ohi, niin ei tarvis saada kaikkien vihoja päällensä sitten rykimällä ja köhimällä siellä..

Mulla olis ollu vielä virtaa lukkee enemmänkin, mutta tuli pimeä ja päivä loppui kesken. Voivoi.

(! HUI KAMALA Nekku alko yhtäkkiä kuorsata tuolla ihan julmetun kovaa ja vingahdella unissaan, mitä se tekee aina joskus, kun on uponnut tarpeeks syvälle uneen :D Håhåhåhå säikähin)

Ei kommentteja: