Vuotoja

Päivän teemasana tänään: vuotaminen.

Taivas on vuotanut koko päivän, minun nenä on vuotanut kiivaasti, meidän katto ei onneksi ole vuotanut, ja vähän pelkään, että huomenna pää vuotaa kuin seula kun pitäisi yrittää keskittyä ja skarpata.

Ylppäreistä on puhuttu ekan vuoden ekasta jaksosta asti, mutta silti minusta tuntuu ihan saakelin epätodelliselta, että ne nyt ihan oikeasti alkaa. Tuskin se on sen kummempaa oikeasti, vaikka siitä kauheasti pelotellaankin ja puhutaan. Mutta jotenkin vaan kummaa. Nyt pitäisi osoittaa koko osaaminen, mitä vuosien aikana on kertynyt.

Joo. Onnistuu ilman muuta. u_u

Myös minun kaveri vuosi tänään puhelimessa, kun sillä oli eilen vuotanut niin totaalisesti yli. Tulipahan taas todistettua, että pojat on tytöille haitaksi. Tytöt menee vaan ihan sekaisin suotta, unohtavat toisten tunteet, ja sitten on itkua ja parkua ja ahdistusta. Parempi olla vaan ilman. En kyllä väitä, etteikö tytöistä olis harmia myös pojille.

Eli yhteenvetoyleistyksenä tästä voisi päätellä, että ihmisistä on haittaa toisille ihmisille. :D Pysytellään vaan erossa, niin ei tule yhteentörmäyksiä.

Mirkkukin ehotti tänään, että pysyttelisin erossa pojista:

M: "Minä Orkki keksin, mitä teet isona!"
O: "No mitä?"
M: "Menet nunnaks luostariin!"
O: "Nunnaks? ..niin no toisaalta, mikspä ei."

Oisko vähän helmi.

Siskot tuli tänään märkinä sateessa hölkkimisestä keittämään mulle aamupalaksi kaurapuuroa ja tekemään voimajuomaa (itseäänhän ne ei tietenkään siinä ajatelleet). Mirkku ehotti, ettei mun tee sen takia mieli syödä, että oon kipee, niin keho ei tarvitse lisää ravintoa kun se yrittää parantua, joten ruuansulatukseen menisi turhaa energiaa. Kai sekin voi olla yksi teoria. Mutta jotain on ihan oikeesti tapahtunut, ainakin hetkellisesti, koska esim katsoin vaan sivusta kun siskot popsi kadoksiin loput minun lempisuklaasta - ja minä en syönyt yhtään palaa, koska ei edes tehnyt mieli. Ennenkuulumatonta.

Mutta on minun ruokahalut lisääntyneet eilisestä noin 35%. Eikä tämä oo varsinaisesti sitä, ettei tekis mieli syödä; kaikki ruoka tuntuu vaan jotenkin vääränlaiselta.

(Ei tarvi kuitenkaan ruveta spekuloimaan, te stalkkaajat, kyseessä ei oo mikään syömishäiriö 8))

Eksyin äsken lukemaan Suomen uskonnonopettajien liiton sivuilta kaikkea sälää liittyen uskonnon yo-kirjotuksiin. Rupes vähän pelottamaan. Luin kolme vastausta, millä oli saatu täydet pisteet jokereista. Ja kaikkia arviointikriteerejä, miten pitäisi vastata ja mitä kannattaisi välttää. Hiukan hermostuttaa. Mutta on tässä vielä aikaa, ja ensin pitäisi tuo ruotsi saada tieltä pois. Mutta SILTI. Huh.

"maaliin on vieläkin matkaa
ei lopu koskaan
vielä on monta askelmaa
ei lopu koskaan"

Päivän poiminto sanomalehdestä: Leena haaveili jo opiskeluaikoinaan bussilastillisesta lapsia. Niitä siunaantuikin 16. Ja lapsenlapsia on nyt 100. O_o Tämä synnytyskonemaisuus jo pelottaa. Eikö nainen muuta toivo elämältään?

Taas tuo taivas vuotaa ihan jumalattoman kovaa!

Mutta nyt jatkan ruotsin kuunteluharjoitusten tekemistä, kun ei niistä enää huomisen jälkeen mitään hyötyä oo. Sit vois kattoo vielä yhden leffan. Kai se sitten siinä on. Ei auta enään.

Huomenna saa sit pitää peukkuja mulle ja sillain U_U