Ärtsyjä ämmiä ja epäonnistumisen depressio

Voin kertoo, et eipä tänäänkään menny mikään sen oikeemmin.

(Olipa nyt tosiaan epäonnistunut ja vikaanmenevä v-loppu! Tällasta ei oo ollu kyllä aikasemmin, huh huh.)

Astutusasiassa päästiin tänään sentään siihen vaiheeseen saakka, että osapuolet tapasivat, ja vieläpä ihmeen kivuttomasti. Nera ei edes erityisemmin pelänny, vaikka Felix olikin paljon kookkaampi - ehkä, kun se oli niin hiljainen yksilö, niin Neekkukaan ei jaksanu räyhätä turhaan.

Mutta.

Siihen se sitten jäikin. Nera anto haistella ja yritti välillä vähän leikkiäkkin, mutta heti jos Felix ois yrittäny pikkasen päästä hommiin ja laitto etukäpälän Neekun selkään, niin emäntä ärähti. Se yritti suurimman osan ajasta estää herraa menemästä sen taakse, kun taasen syksyllä se koko ajan tarjos peräpäätään toiselle osapuolelle ja laittoi hännän vihjailevasti sivuun. Nyt se päästeli jatkuvasti ihan ihme ääniä, mitä siitä ei ikinä Qlu, ja oli kunnon ärtsy ämmä. Way to go, my girl!

En usko, että se jäi pelkäämisestä tai mistään kiinni, vaan yksinkertaisesti siitä, että tärppipäivät meni jo ohi. Tätä se elämä on. Mutta minkäs teet, kun olosuhteet on mitkä on: perjantaina iskä lähti sinne saakelin synttäreille etelään, ja eilen Felixin omistajalla oli päivystys ja se oli kiinni koko päivän. Hassua, että se voi olla niin tarkalleen päivästä kiinni. Mutta ei auta.

Pitää katsoa, josko syksyllä vielä kerran. Että mikä tilanne silloin on. Mutta nytpä ei ainakaan tartte turhia arvuutella, että tuleeko huutavia, karvattomia marsuja vai eikö.

Niin, ja myöskin luovutin sen leffan katsomisen suhteen tänään. Jos hamassa tulevaisuudessa joskus. Ja LISÄKSI: näin eilen Filmtownissa sellasen Hard Candy -nimisen leffan, jossa oli pääosassa se Junon näyttelijä. Se kerto 14v tytöstä, joka tapas sellasen 32v valokuvaajan netissä ja suostu sille malliks ja sitten käykin yllättäviä käänteitä ja plaaplaaplaa. Aattelin, että vois vuokrata sen, MUTTA kuinka ollakkaan, lipsautin sen Hennille, ja se sanoi että on kattonu sen ja se on tosi huono, OIKEESTI huono :(

Ei sellanen leffa, jossa on niin hieno kansi, saa olla huono!!

BYÄÄH!

Että sekin meni sitten mönkään. Nih. Joko on empatiat mun puolella, mitä!

:((((

Olipa kyllä turhake päiväke. Eiku päivä. Tänä viikonloppuna EN oo ollu tulessa, enkä oo jotenkin osannu kunnolla nauttia ees lagaamisesta!

Mussa täytyy olla joku vialla!

Vielä n. kaks viikkoo tätä jaksoa. Pinnistys ponnistus RUTISTUS

Ärsytti niin paljon muuten, että sain jopa vähän soitettua viuluakin (Veracinin hidas osa alkaa jopa kuulostaa joltain, mutta nopeessa menee sormet solmuun), ja sen jälkeen otti tuplasti päähän ja rupesin hetken mielijohteesta soittamaan yhtä välisoittoa Egotripin jostain biisistä pianolla. Se on varmaan kauneinta, mitä pianolla osaan soittaa. Ei siinä kyllä tapahdu muuta ku vaihu E-C#m-H, mutta oikee käsi tekee samalla sellasta jännää tidididi-tidididi-judua, niin se Qlostaa kivalta. Pimputin sitä varmaan vartin, niin sitten alko jo vähän helpottaa vanne pään ympäriltä. Sen soittaminen on sellasta, ettei tarvi edes ajatella. Aivot lepää.

(Voi lållå, pitäsköhän pitää välillä paussia tästä, kun muuten tänne alkaa kertymään jo ihan jumalattomasti näitä ilman ajatusta ja/tai asiaa tehtyjä postauksia.. Kai se blogissakin pitäis yrittää joku laatu säilyttää?)