A turhapostaus in need is a turhapostaus indeed!

Tuntuupa raskaalta jotenkin ryhtyä kirjottamaan. Heti hyvä rutiini katoaa, kun jää ykskin päivä välistä (vaikka huijaan, oikeesti en jaksa vaan kiusata aivojani ja miettiä, että mitä kirjottas).

Vaikka toisaalta, miks mun ees pitäis miettiä sitä liian paljon? Ei mun pitäs miettiä asioita lukijoiden kannalta, koska tän lukeminen on vapaaehtosta, itellenihän mun pitäs kirjottaa tätä.

Mutta TOISAALTA taas, pakko miettiä muitakin, koska ei tänne nyt ihan mitä sattuu saa ihmisistä nimillä kirjottaa. Tyhmää, mutta ylitsepääsemätöntä. Välillä kyllä tekis mieli.

Esim eilen meinas mennä taas kerran hermo toisen kvartetin alttoviulistiin, kun sillä on ihan käsittämätön tapa hoitaa (tai oikeammin JÄTTÄÄ HOITAMATTA) asiat, etten vaan jaksa ymmärtää. Miten meitä voikin olla niin erilaisia?

Lähinnä siis siksi ei voi kirjottaa ihan suoraan kaikkea, koska jotkut voi loukkaantua. Aina ei muista, ettei ihmiset näe mun pään sisälle (ihan) suoraan ja siten ole perillä, mitä kaikkea pahaa ja rumaa ja ikävää ja kamalaa niistä ajattelen. Tuntuu nimittäin aina vaihtelevasti, että ihmisillä on musta jotenkin...minkähän sanan tähän nyt repäsisi.. ruusuiset mielikuvat musta. Ylevät. Vaikka oikeasti olen aika saamaton kusipää lållero. HAHAHAAHAHHAHAHA

Noniin. Ja sitten jotain järkevää.

Tänään katoin suomalaisessa sivistyssanakirjoja, kun tuli yhtäkkiä vastustamaton halu hankkia sellanen ja ruveta opettelemaan siitä sanoja alkaen a:sta. Tai miksei ö:stäkin. Mut kuitenkin järjestyksessä. Hillitsin kuitenkin himoni, enkä hankkinut sellasta omaksi (VIELÄ). Sen sijaan ostin sarjiksen (tai kaksi, öhm..). Eikös se korvaa hyvin? <_<

OIH! Sain äsken tekstarin! Ja siis sehän tarkoittaa sitä, että joku KAIPAA minua!

<33
ihQ.

Ajattelin myös kotiin tullessani että JES, koko päivä aikaa tehä kaikki asiat, ja rupesin kokkaamaan (pastaa ja sellasta herkkusieni-kesäkurpitsa-tomaatti-sipuli-möhnää, NAM!), ja nyt olen vasta tässä bloginpäivitysvaiheessa ja aika heikolta näyttää, kun kello lyö jo puolta kahdeksaa. Mihin ihmeeseen se aika aina valuu? Viemäristä alas.

JA SITTEN päätin lopullisesti tänään, että mun pitää unohtaa Tampere Kuplii, koska
a) se on koeviikko v-loppu, eli pitäs lukea kokeisiin
b) siitä viikko etiäpäin, ni lähtään sinne LONTOOSEEN, joten ei kehtaa iskee tohon sit turhaan rahaa
c) Tumppa ei olis sillon ees lomilla, joten mulla ei ois seuraa.
Et nih. Sinne meni sekin. Olisin kyllä halunnu nähä ku Sarjakuva Finlandia annetaan, mut se olis ollu jo klo 9 pe, joten olis jääny näkemättä joka tapauksessa..

Elämä on tylsää. Mut satasella meen kyl sit sarjisfestareille syksyllä! Jos ei vaan kirjotukset olis just sillo!

Jahas, ompa taas tullu tekstiä, vaikken oo ees kirjotellu mitään järkevää.

Hei joo, tää mun piti pistää: espanjassa opittiin seitsemän kuoleman syntiä (los siete pecados mortales). Här du har:

odio
orgullo
envidia
avaricia
codicia
concupiscencia
pereza

Yrittäkää eka ite miettiä, mikä on mikäkin, mutta jos ootte laiskimuksia, niin tässä: viha, ylpeys, kateus, saituus, ahneus, kohtuuttomuus ja laiskuus.

Mun heikkous on ehdottomasti laiskuus. Mua laiskottaa aina. Esim nyt. Ja kohta. Ja koska oon niin laiska, ni en jaksa ees yrittää päästä siitä eroon!

MUTTA 8) ENÄÄ MUUTAMA VIIKKO LONTOOSEEN! (mulla on siitä niin isot ennakko-odotukset viime kerran takia, että oksat pois ja pelottaa, että petyn, kun on odotukset liian korkeella, mutta en voi sille mitään enkä aina jaksa olla kaiken suhteen niin sairaan kyyninen, oi lontoolontoolontoo, here I´ll come my LÖÖÖV, a london in need is a london inDEED!!!!!)) jnjnenjne.

Nyt kyl stobbi. Vois yrittää tehdä esim matikkaa. Tai soittaa viulua. Huomen konsertti. HUUUUUh