Lyhyesti lauantaista

Tänään totesin, että osaan olla nopea tarvittaessa. Saan siivottua tiskipöydän ja hellan, tehtyä ruokaa, syötyä, iskettyä naaman päälle, vedettyä housut jalkaan ja takin niskaan tosi lyhyessä ajassa, jos tarvis. Mutta silti bussit pettää eikä ripeydestä ole mitään hyötyä. Ja sitten joutuu taas reippailemaan maratonia keskustasta kirkolle sen takia kun myöhästyy palaverista, mutta elämä on.

Mun pelastus on muuten viime viikkoina ollut kananmuna. Se on tosi kätevä elintarvike, jos tarttee lämmintä ruokaa nopeesti ja helposti. Iskee vaan pannulle vähän jotain mitä löytyy kaapista (tyyliin siippuli herkkusieni papriiika jnejne) ja sit muutaman kananmunan perään ja pyörittelee siin ja vetäsee nassuun. 

Jaettiin musavastuut keväälle ja sinnehän niitä napsahteli viikonlopuille. Onneks jako meni suht kivuttomasti; etukäteen vähän hirvitti että miten onnaa, ku jokaisella vähän omat menot millon minnekin. Mutta ainakin nyt näyttää paperilla ihan hyvältä - käytännössä näkee sit onko todellisuus toinen.
Mutta suunnitelmat ainakin on kovat!

Meidän kirkkosalissa on tosi kylmä, siellä paleltaa aina, mutta silti on tietyllä tavalla lämmin fiilis. Ainakin tänään ihan lämmitti.
Ja sitten kesken kaiken penkissä istuen ja palellen sain ajatuksen, jota oon miettinyt joskus vuosia takaperin aijemminkin, mutta johon nyt sain oikeesti innon.

Nyt kello on jo liikaa, mutta huomenna rupeen toteuttamaan.

Huomenna tiedossa myös armotonta opiskelua (toivottavasti), leffaanmenoa (Kuvakukkoon, jipei!) ja jotain muuta, ihan sama ku mitä tekään sillä tiedolla teette! ;D

Öitä.