Tuntu, että tää päivä meni ohi sujauksessa. Tuskin ehdin herätä (pitkästä aikaa ilman kellonsoittoa, voi luoja se oli iiihaanaaa) ja syödä aamupalan ja lagittaa kirjan kanssa kun jouduin jo kiirehtimään bussiin ja siitä Vapikselle. Treenit meni ookoo, ilta meni ookoo, oli ihan virkistävää nähdä taas vaihteeks tuttuja naamoja. Teemana oli Jumalan ihmeet ja minä kerroin minun suojelusenkelin panostuksesta kesän ronsu-tapauksessa. Tsih.
Ens viikolla taas tapahtuu vähän ties mitä, mutta minä en halua ajatella sitä nyt, koska päätin ottaa etäisyyttä kaikkeen edes hetkeksi ja lähteä lyhyelle pakoreissulle ennen kun alkaa hillitön YO-puristusahdistus. Tää on mun viiminen irrottautuminen ennen sitä. Sit ryhdyn oikeestioikeesti toimeen.
Iskäki on muuten jo alkanu kuittailla siitä, et miten pitäs nyt ottaa niskasta kiinni ja ryhtyä opiskelemaan. Mikä se on minua muka patistamaan ku tähän mennessä ikinä osoittanut minkäänlaista kiinnostusta minun hullua koulupanostusta kohtaan! Ni turha nyt ruveta paasaamaan. Minä teen asiat just niin hyvin tai huonosti ku ite haluan.
Suuntaan siis aamulla Jyväkseen etsimään kainaloita. Omani eivät ole riittävät.
Tiedossa MTM ja se höllii!
(voitte tsekata, joka kirjaimelle eri linkki)
1 kommentti:
tykkäsin tästä linkistä :P
Lähetä kommentti