perjantai 27. marraskuuta 2009

Esseet ja perheenjäsenet edistävät verenpainetautia

Nyt suokaa anteeksi karkea kielenkäyttö, mutta suolsin tänään reilu viis sivua silkkaa paskaa :D Ensinnäkin oli työn ja tuskan takana kammeta ylös ittensä aamulla, kokeeseen puol ysiks (!) ja saman tien miettimään että mitäs se Kivi ja mitäs se Waltari ja entäs Canth nyt hommailikaan. Sit kirjoitin vertailevan kirjallisuusesseen romaaneista Ennen päivänlaskua ei voi (Johanna Sinisalo) ja Sudenmorsian (Aino Kallas). Käsittelin ihmisen seksuaalista himoa ja kaipuuta takaisin metsään tai jotain vastaavaa. Melkein kuusi sivua sitä, niin voitte miettiä. Voi luoja noi vertailut saa mun verenpaineen nousemaan, koska ne karkaa aina mun käsistä. On tosi vaikea käsitellä tarpeeks laajasti (mutta niin että kokonaisuus olis kuitenkin hallittu!!) kahta teosta! Miksei YKS riitä? (öö no vissiin siks että kaks on vaikeempi..)

Sieltä tuskin tulee mitään päätähuimaavia pisteitä, mutta ainakin minä yritin. Ja selvisin siitä. HUH. Nyt on minun koeviikko takana. Maanantaina ei oo ees palautuksia, joten olis kokonaan vapaa päivä jos ei oltas sovittu Luovan Kirjottamisen Kerhoa sille päivälle. No ei haittaa, se on kivaa.

Tänään tein bussissa jotain ennenkuulumatonta. Istuin toisen matkustajan viereen, vaikka olis ollu vielä vapaita kaksinistuttavia paikkoja. Jotenkin menin ihan automaattisesti toisen viereen, oon jotenkin niin tottunu siihen et liikun aina ruuhka-aikaan ja vapaana on enää hajapaikkoja. Sit istuin siihen ja mietin että oho, täällähän onki tyhjää, oisin voinu mennä istumaan yksinki. Se tyttö varmaan ajatteli, että mitä hittoa tuo tuohon tuli, haha!

Kotiin tullessa Neekku kiertyi mutkikkaasti mun jalkojen ympärille ja halus rapsutuksia. Sille ei riitä enää tarjota pelkkää peräpäätä käden ulottuville, nyt se halus pukata päänkin toista reittiä hollille. Todella selkeyttävä selitys, mutta näin se meni. Käytiin kävelemässä tihkusateessa (MISSÄ LUMI!!) ja törmättiin taas meidän kadun beagleen, se vainoaa meitä. Ja on aina hirmu äkäne. Sen omistaja on sellanen nuori mies josta mulle tulee mieleen aina joku, mut en tiedä kuka. Se on aina tupakka suussa koiraa ulkoiluttaessa paitsi tänään teki jostain syystä poikkeuksen. Jos se on alottanu lakon?

Mire ja Kire tuli ja juotiin Veran synttäriteet ja -muffinit ja -juustokakut. Ja puhuttiin melkein koko perheellä (viimeinen täydennys on ajamassa just Kuopioon) toistemme päälle. Kaikki puhuu aina hirmu kovaa, melkein huutaa ja on muutenkin agreja. Mutta kai se on vaan tää meidän perhekulttuuri. No, oli silti ihan hauskaa. Tai ainakin mua alkaa nykyään aina vaan naurattaa, koska kaikki on niin tahattoman koomisia. Kiren ravintotieto-ope oli suuttunu sille sen koevastauksista. LÅL

Äsken pesin vessan ja imuroin vähän hutiloimalla ympäri kämppää. Tänne on tulossa kunnon kansanvaellus, Mara tulee, sit tulee setä ja sen vaimo ja sen vaimon tytär ja sen vaimon tyttären tytär niin ja sit Maijukka jälleen ja huomen Emmaki. Tiivis tunnelma siis. Johtuu siitä, että on Sinffiksen soittopäivät, eli huominen meneeki kokonaan Vapiksella ja osittain sunnuntaikin.

Mutta tänään tiedossa sisarusiltama! Jos pesisin viel keittiönlattian ni sit finito

Ei kommentteja: