torstai 26. marraskuuta 2009

Itseluottamusvajeesta ja vähän muutakin propagandaa

Kuopio tänään:

kaupungilla kävellessä lihavat pulut pyörii kintuissa
kirjaston DVD-hylly on täpötäysi
bussissa keski-ikäinen nainen, jolla kestää melkein minuutti könytä ulos pysäkillä
rantapolut peittyneenä märkään, mähläiseen violetinmustaan lehtilimaan
siitä kuuluu että slits slits

Eilen ärsytti. Soitin konsertissa toisiks viimisenä ja siinä vaiheessa kädet oli jo ihan kylmänhikiset kalikat. En soittanu niin hyvin kuin tiesin osaavani. Harmitti ihan älyttömästi, mutta pakko yrittää jatkaa elämää. Kotiin tullessa oli edessä vielä noin 150 sivua taloustietoa luettavana. Ärsytti ihan himona. Sit kaadoin maidonki vielä pöydälle kun ne saakelin iskän ostamat hääpäivätulppaanit oli tiellä. Siinä vaiheessa olisin voinut räjähtää. Sen sijaan pidinkin puoli minuuttia alkuäänimölinää, vaikka oikeesti olisin halunnu kuristaa jonkun.

Valitin äipälle. Se totesi, että mä oon alkanut kiroilla ja ettei kannata opetella sellasia huonoja tapoja. (Mun vakiosanani on saakeli. Ah, kuinka voimallista.) Meinasin sanoa, että oon jo 18 ni ehkä mä saan ite päättää miten puhun, mutta päätinkin olla alentumatta sanomaan yhtään mitään. Sitten se hieroi minua ja mietin, että ehkä minun epäputkeenmennytpäivä johtuikin vain jumissa olevasta niskasta.

Mutta tuo on ihan oikeesti raivostuttaa tuo ettei mun käsissä pysy enää mikään. Kaikki vaan tippuu tai kaatuu tai sit muuten vaan tärisen. Musta tulee kohta pahempi tässä kömpelyydessä ku muista meidän perheessä - ja se on jo oikeesti aika paljon. Tietäsitte vaan.

No, oon nyt joka tapauksessa vähän hukassa. Oon menettänyt mun itseluottamuksen soittamisessa ja itseluottamuksen kirjottamisessa. Huomenna pitäis kirjottaa vertaileva kirjallisuusessee, mutta minä oon ihan hädässä. Pelkään tyhjää paperia ja epäonnistumista, en enää tiedä mikä on huonoa ja mikä hyvää, ja miten sitä hyvää tuotetaan. Miten tulla paremmaksi.

Mun 30 päivän haaste on tökkiny tällä viikolla ihan samasta syystä. No okei, osasyy on se, että oon vaan ollu niin maassa tuon sään takia, mutta sitten nostin mun D-vitamiini annoksen kahdesta kapselista kolmeen ja heti helpotti. Mutta suurempi syy on se, että alussa mä vaan kirjotin enkä ajatellu ja multa synty tarinoita, mutta nyt yhtäkkiä mua on ruvennu pelottamaan, että niistä pitäs tulla hyviä, ja sillon niistä ei tuu yhtään mitään. Tärkein tarkotus mulla oli tässä haasteessa yksinkertasesti vaan kirjottaa. Mutta nyt en enää uskalla. Oon monta puoltuntista jo jäljessä.

Ainut, mikä tällä hetkellä sujuu hyvin, on laulaminen. Siinä en oo muutenkaan koskaan mokannu. Alisuoriutunut, kyllä, mutta en oikeesti mokannut.

Tosin johtuskohan siitä, että se on ihan älyttömän monta kertaa helpompaa kuin vaikka viulun soittaminen.

Jotta nyt voisin jollain edes brassailla tässä itseluottamuksenpuutteensuossa, niin pakko sanoo keskiviikon Savon Sanomista, sivu 18:
Brusilan mielestä jo nuorten tyttöjen olisi hyvä oppia käyttämään lantiopohjan lihaksia, sillä niiden hyvä hallinta auttaa synnytyksessä ja ehkäisee virtsanpidätysongelmia. 
- Lihasten löytäminen vasta vaihdevuosi-iässä voi olla hyvin työlästä, kun kudosten kimmoisuus vähenee iän myötä, Brusila sanoo.
Hyvin toimivat lantiopohjan lihakset voivat estää jopa virtsanpidätysongelmien vuoksi tehtäviä leikkauksia myöhemmällä iällä.
Vahvat lantiopohjan lihakset voi saada myös vatsatanssitunneilla.

HAHA nauroin ku luin ton : D Mulla on siis hyvin pullat uunissa tässä asiassa. Mutta MYÖS TÄSSÄ TOISESSA, kun tuosta D-vitamiinista pääsin jo sanomaan, eli samalta sivulta, yläreuna:
Kun flussat ja influenssat jylläävät, on entistä tärkeämpää huolehtia omasta vastustuskyvystään  --  Erityisen tärkeitä flunssakautena ovat C- ja D-vitamiinit  --  D-vitamiinista saadaan koko ajan uutta tietoa. Suomessa lähes kaikki tarvitsevat sitä lisäravinteena. On myös esitetty, että Suomessa vallitsevat D-vitamiinisuositukset ovat alakantissa todelliseen tarpeeseen nähden. Väitteitä on siitäkin, että runsaalla D-vitamiinilla voitaisiin torjua jopa sikainfluenssaa.

Että semmosta propagandaa 8) Ja ainakin joltain siskon linkittämältä keskustelupalstalta luin, että maissa jossa ihmiset saa luonnostaankin enemmän D-vitamiinia kuin suomalaiset, esim auringosta, niin suositukset on silti korkeemmat kun meillä. Kaikki siis nyt luontaistuotekauppaan taikka apoteekkiin ostamaan vitamiineja! Ei tästä kaamoksen pimeydestä muutoin selviä. Muistakaa, että D-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen rasvaa, tosin jos kapseli sisältää itessään öljyä ni sit ei oo sitäkään ongelmaa.

Näihin merkkeihin lopetan tänään, siirryn suomalaisen kirjallisuuden pariin, ah Lönnrotit ja Runebergit ja ketäs siellä nyt olikaan.

4 kommenttia:

mirjami kirjoitti...

Munkin 30-päiväinen rupeama on hieman harventunut. En oo ihan joka päivä sitä tehnyt, mutta ei se mitään. Turha niitä on jälkikäteen korvata! Rennosti vaan :)

Moces kirjoitti...

Oisitte vaan ottanu rennosta mallia musta :)

Henni kirjoitti...

ööö.. sait tekstitaidon vastauksesta melkein täydet pisteet, joten et voi olla kovin huono kirjottamaan.. muutenki sä oot sinä ihan sairaan hyvä, joten ihan turhaan vaivut epätoivoon sen kanssa. Sitä mieltä mä oon!

pikku-oRkki kirjoitti...

Mutta ennen sain lähes aina täydet pisteet, enää en, oon kadottanut sen taidon ja teräni.

Mutta kiitos kannustuksesta ystäväni, minä nyt vaan oon tällain murheenkryyni