sunnuntai 2. elokuuta 2009

33 tunnin seikkailu

Heippa taas!

Olen palannut Etelä-Suomen pikavisiitiltäni. Tällä kertaa pidin jopa ihan oikeeta matkapäiväkirjaa sellaseen mustakantiseen Pikku Myy -vihkoon, enkä siihen pieneen vihreään. Ei ois mahtunu kirjottaa niin paljon. Pääsette siis mun kanssa reissuun (lähes) kellontarkasti, vapaasti muokattuna (ja sensuroituna) mun matkapäiväkirjasta. Jeejee. Jipii.


31.7. perjantai
klo 11:32
TÄNÄÄN eletään heinäkuun viimeistä päivää. Istun junassa matkalla Karjaalle. Oon käyny siellä vaan kerran aikasemmin, mutta juna-asemalla en kertaakaan (vou). Tää juna on ihan törkeen täynnä, joten valitettavasti mulla on käytäväpaikka. Vieressä on joku nuori nainen. Toisella puolella käytävää tukeva nainen. Etuviistossa oikealla pieni poika. Edessä keski-ikänen laiha mies (joka vietti melkein koko matkansa ravintolavaunussa). Katsoin ovelana konnarin leimatessa lippuja, että vierusistujalla on vaihto Pieksämäellä Jyväskylään, että saa nähdä jatkuuko ruuhka ja tuleeko sieltä joku muu mun viereen istumaan.
Mun vieressä oleva tyttö huokailee syvään vähän väliä.
Tää on varmaan muuten pisimpään kestävä junamatka, millä oon koskaan ollu. Yleensä meen vaan Jyväkseen tai korkeintaan Hesaan.
No, joka tapauksessa: matka kohti FACESTA on alkanut! Jipei! Hihei!
Tuntuu, että muistan vielä suhteellisen tarkasti paikat, mutta saa nähä pitääkö paikkansa jahka pääsen sinne.
Jollain tasolla ihan hauskaa viettää viimisten kesäkuukausien vaihto Etelä-Suomessa. En minä tosin tiedä, mitä väliä sillä muka on missä ne viettää, mutta silti.
Mulla on nälkä, mutta en viitti koko ajan mässyttää, vaikka vierusistuja syökin. Yhen riisipiirakan jo pistin poskeen.
Oisin halunnu Subista evääks patongin, mutta äippä ja iskä kuppas taas niin kauan, ettei ehitty hakee.
Kohta voisin lukee ehkä uskontoa vähän. Tai sitten nukkua. En tiedä. Kiva on matkustaa, hahaa!

klo 12:27
Pieksämäellä viereeni vaihtui paksu, vanha nainen. En siis edelleenkään päässyt nauttimaan yksinäisyydestä.
Äsken yritin lukea vähän uskontoa, mutta parin sivun jälkeen alko nukuttamaan ihan hirveesti.
Söin pysähdyksessä ovelasti jogurtin ja nektariinin.
Kaikki ramppaa koko ajan vessassa mun ohi, koska istun oven vieressä (sellasen hienon napista liukuvan oven, mitä InterCityissä on, tiettekö).

klo 13:08
Nyt Mikkelissä. Viereiselle paksulle naiselle soitettiin tässä jossain vaiheessa ja selvisi että se ON menossa Hesaan asti eli minä jään jopa ennen sitä, koska vaihto Pasilassa. Nyhyy.
Tänne tuli Mikkelistä uutta kansaa, olikin jo vähän hiljasta. Niin paljon jäi Pieksämäellä pois, varmaan vaihtoivat kaikki Jyväksen junaan.
Vierusistuja on vetänyt koko ajan jotain lääkkeitä ja se hengittää hirmu raskaasti. Kun vanhenen, en tahdo levitä joka suuntaan ja olla ihan vaivainen.

klo 14:40
Kouvola ohitettu. Se oli aika pitkä pysähdys. Mun eteen tuli joku englantia puhuva pitkätukka, en oo ihan varma onko se britti. Mun piti neuvoa sille, miten sen tuolin saa takaisin yläasentoon, kun edellinen keski-ikäinen mies jätti sen alas.
En tykkää vanhusten hajusta (paitsi oman mummin).
Vielä joku puoltoista tuntia. Oon välillä nukkunut, välillä lukenut uskontoa.
Nyt tiedän tarkkaan, mitä kveekarit on. Aikasemmin oli vain haisu.

klo 15:51
Juna on muutaman minsan myöhässä, mun pitäs nyt olla jo Pasilassa.

klo 17:15
Nyt ollaan oikeesti menossa Facekseen. Istun Lauran ja Maran kyydissä autossa.
En meinannut löytää Karjaan juna-asemalta ulos AAAARH! Ja Pasilassakin meinas mennä hermo, kun en meinannu löytää taululta mun junan numeroa ja laitureita on miljoona. Melkein. Kuopioon verrattuna ainakin.
Vaihdon jälkeen istuin tällä kertaa ikkunalla, mutta mun vieressä istu jo valmiiks joku puku päällä oleva nuori mies.
Istuttiin pitkään hiljaa ja sitten se yhtäkkiä kysy, että oonko mä muusikko. Olin vähän öönä että mitä. Vihjeet: nuottikangaskassi ja olkalaukussa nuotti-vetoketju. Haha, se oli katellut 20 minsaa mun kangaskassia ja sit tajunnu, että siskollansa oli joskus samanlainen (on kuulemma ammattimuusikkona nyt Jenkeissä). Hih, montakohan minuuttia se mietti ennen ku uskalti kysyä. Varmaan niin pitkään että huomas sen olkalaukunkin nuotin ja sitten rohkaistui, kun merkkejä oli jo kaksi ;D Tästä siis huomaamme, että kannattaa miettiä millaisia symboleita mukanaan kantaa.
Loppumatka juteltiin sitten musiikinopiskelusta. Sen suunnitelma oli ollu kysyä opiskelumahdollisuuksista, koska jos olisin ollu ammattilainen olisin voinu neuvoa sitä. Ei tärpänny tällä kertaa. Sit kun selvis, että oon vasta abi, niin se oli silleen "Ai niin nuori! Minä luulin että joku parikymppinen ainakin." Teki mieli nauraa sille, mut en hirmu kovasti kehannu. Ja sit juteltiinkin vähän lukiosta ja muusta.
Se oli blondi ja Mikkelistä ja menossa tammikuussa armeijan soittokuntaan fonia soittamaan. Vuos sitten alottanu kuulemma myös huilunsoiton.
Mulla oli taas jumalaton nälkä, mut söin vasta autoon päästyäni, koska junassa piti keskustella niin ei auttanu mässyttää.

klo 18:58
Sade onneks loppu, kun päästiin itse festarialueelle. Ollaan ulkolavan eessä istumassa terassilla. Äsken soitti joku bändi, mikä kuulosti vähän sellaselta, millaset musat oli Slummien miljonäärissä. Sellasta intialaisvaikutteista bobbia. Sit siinä oli kans sellanen tanssijanainen, joka kiipeili lavarakenteissa ja sit teki nauhatanssiliikkeitä. Että näin.
Söin kevätkääryleen. Muuten hyvää, mut kastiketta oli liian vähän ja se oli kylmä, yhyy!
Täällä on söpöjä ihmisiä ja IHANIA rastoja, aah.
Nyt tähän terassille tuli esiihtymään kaks voimistelutyttöä. Ne on aika ihQn notkeita, huaaah! Hämmentävää, miten jotkut voi liikkua niin pehmeesti ja jotenkin vaan. Aah. Yks keski-ikänen rastamies taputtaa niille koko ajan.

klo 21:05
Ruokakojut on vähän eri paikoissa kuin ennen. Oon koko ajan sillein "VIIME vuonna tässä oli se ja se ja VIIME vuonna tää oli siellä ja siellä".
Mara söi jotain amaranttikastiketta. Ikinä kuullukkaan, mutta se oli hyvää. Sitten se osti mulle inkivääriolutta (joku Old Jamaican Fiery Ginger Root tai joku, ja siis limpparia se oli, ei siinä alkoholia ollu). Heti ensimmäinen hörppy jäi oikein viipymään kurkkuun, oikein iski sinne. HUHHUH. Kyllä röörit aukes, nenäkin vuosi. Siinä oli ihan hurjasti inkivääriä.
L: "Oon huomannu, et mua on alkanu nolottaa. Musta on tullu inhimillinen!"
Nyt istutaan Maran ja Lauran kanssa kiviportailla ja syödään ruisleipää ja tofua sen päällä. Kävin ostamassa taiteltavan Faces-pefletin, ettei arse kastu.
AI niin! Täällä on aina katusoiton SM-kisat, ja yks niitä pisteitä kiertävä ryhmä on se, mihin Elina on ihan rakastunut ja minkä se joskus linkitti blogissa.
En oo löytänyt mitään superkivaa. Paljon kaikkea ihan söpöä, mutta ehkä oon kasvanut sen vaiheen ohi, että pakko saada himona kaikkea söpöä rihkamaa paljonhetihetimulle. (Tai sit vaan haluan säästää kaiken kirja- ja sarjiskauppoihin huomiseks.)

klo 22:48
Oon kuunnellu melkein tunnin tässä jotain punkkityttöbändiä, joilla on naamarit. Ensin ajattelin, että tää on ihan ihme melusaastetta (eikä oo ees korvatulppia, koska unohdan ne aina kotio ku vois tarvista, joten hyvällä lykyllä alkaa tinnittää). Sanoista ei saa mitään selvää, mutta meno on ihan symppistä ja välispiikit jotenkin tosi höperöitä.
Jälkipään biisit on parempia kuin alkupään. Sekin on kivaa, että noi vaihtelee soittimia koko ajan ja kaikki laulaa vähän vuorotellen.
Kadotin Lauran+Maran kun ostin teetä, mutta kai ne tuolla jossain on.
Halluun kiinalaista ruokaa tai tofuburgerin ja vessattaa!!
Aaah, ihana kun tää jengi taputtaa noille ihan villinä.

klo 00:17
Istun Maran kanssa anniskelualueella (muut lähti kattomaan Pellejä, siis Miljoonia). Kävelin ronskisti vaan sisään noiden kanssa vaikka täysi-ikäisyyteen on vielä yli 70 päivää, olempa rebeli håhå. Tossa vieressä ulkolavalla soittaa joku jazz-bändi, kuulemma Frank Zapan covereita, ja yhtäkkiä tajuan, että HEI, mä todella olen täällä, Karjaalla, Billnäsissä, FACEKSESSA.
Paleltaa vähän, kun unohdin fleecen kotiin, enkä tajunnu ottaa huiviakaan, mutta onneks sato vaan juna-asemalta tullessa.
Aikasemmin ostettiin hitaalta rastalta mauttomat "chili"tofuburgerit. Laura otti vegaanisen jättiburgerin. jossa oli falafelpihvi, ja se vei kyllä voiton.
Mara osti taas niitä outoja mustia kakkapyöryköitään. Siis ne on jotain leivonnaisia, mut ihan ihmeellisiä.
Tän bändin laulaja muistuttaa välillä ihan kaukaisesti Mike Pattonia, sitä Mr.Bunglen laulajaa.
On pimeetä ja jotenkin ihana kun on niin paljon jännittävän (ja nolonkin) näköisiä ihmisiä. Näitä on kiva katella. Vaikka haiseekin tupakka. Mutta siihen näköjään tottuu.
Paljon avojalkaisia menninkäisiä ja muita hörhöjä.

klo 01:26
Novalta tulee jotain kamalaa musaa.
Minä en tiennyt, että Pelle Miljoona soittaa rumpuja. Noloa.
Yritetään päästä Karjaalta ulos.
Nyt alko väsyttää.

klo 02:52
Naama ja hampaat pesty, sohvalle lakanat laitettu. Ihanaa päästä nukkumaan.
Onneks Maran solukaverit ei oo kotona. Toinen niistä on kiinalainen. Sen huomaa satunnaisista tuotteista ympäri kämppää, joissa on kiinalainen teksti. Ja riisinkeittimestä. Kuinka monella on kotona sellanen?
Apua, mahassa rupes tuntumaan siltä, että kohta vois alkaa närästää!
Autossa, melkein perillä:
O: "Laitoitte kuitenkin sit Novan taas."
M: "Tää on Aalto?"
O: "Eiku oho, kuulosti ku se ois sanonu Nova. No laittakaa kuitenkin hiljemmalle."
M: "Ollaan jo perillä melkein, voit jo herätä sitä paitsi."
O: "No laita silti hiljemmalle!"
Autossa väsytti ihan tajuttomasti. Ja nyt nuQQ.
klo 03:02


1.8. lauantai
klo 10:49
Nyt on ELOKUU! Hyi! Ei oo enää kauan kun alkaa koulut. Ällöttävää.
Kävin suihkussa, puin, meikkasin, pakkasin. Tossa sohvalla oli yllättävän hyvä nukkua, vaikka olikin vähän lyhyt, ja mitä nyt aamulla vähän hiosti. Mutta en heränny yöllä kertaakaan ja ei oo missään kohassa jumia näin ensituntumalta.
On mulla vähän alkanu jo rutiinit kehittyä, koska heräsin 09:54, eli suunnilleen sillon, millon ois pitäny herätä kesälukiopäivänäkin.
En muista, mitä unia näin. Muistin vielä, ku heräsin, mutta en jaksanu kirjottaa heti ylös ni unohin, ylläri.
Vois ruveta vaikka kaivelemaan kaappeja kohtapuoliin, että mitä syötävää saattais löytyä.
Oho, Mara just kaivautui ulos huoneestaan, se on ihan aamupöhö, haha!

klo 15:49
Monta tuntia vierähtänyt, kun en jaksanut lähijunassa kirjottaa ja ei oo ollu sen jälkeen oikein pysähdystaukoa.
(Tätä kirjottaessa istun jo junassa takasin Kuopioon, tokakerroksessa.
Odotan, että muutaman minuut - JUST lähti liikkeelle!
Lipunmyyjä oli hyvä:
O: "Yks opiskelijalippu Kuopioon tossa seuraavassa junassa."
L: "Vai että Savo kutsuu!"
O: "Joo."
L: "Saitkin nyt oikein huippupaikan, haittaakos?"
O: "Ai miten niin hu.."
L: "Ihan toka kerroksesta."
O: "..aa!"
Nyt jää joka tapauksessa Helsinki taakse. Lähdin kuitenkin tällä aikasemmalla junalla, koska seuraava olis lähteny 19:13. Ei siinä kyllä mitään ongelmaa olis ollu, olisin saanu ajan oikein hyvin kulumaan, mutta ehdin silleen OK-sopivasti kaikki haluamani paikat kiertää, niin parempi oli tulla tällä sit. Enpähän voinu enää mennä vaatekauppoihin tuhlaamaan, niin jää äipällekin vähän rahaa takasin vietäväks. Kiasmassa olisin kyllä voinu käydä, se on kuulemma alle 18-veiltä ilmanen!)
Tultiin siis Maran kanssa lähijunalla Espoosta (monta pysähdyspaikkaa, yhen nimi oli KILO!) Helsinkiin ja sitten se kierteli mun kanssa minun haluamiani paikkoja, ihanan uhrautuva veli!
Käytiin Fantsussa ja ostin muutamia sarjiksia. OLISIN HALUNNU OSTAA ENEMMÄN, mutta ärsyttää kun kaikki on melkein sarjoja, ja niitä ei tuu niin herkästi ostettua randomilla.
Sit mentiin ettimään Albertinkatua ja sieltä Fennica comicsia ja löydettiinkin. Se oli vaan menossa just kiinni, nyyh. Siellä oli ihan törkeesti kaikkee, mutta ei ollut aikaa uppoutua kunnolla tarjontaan. Pitää mennä sinne joskus toiste ajan kanssa, kunnolla ennen sulkemisaikaa.
(Nyt kello on jo 16:16 ja tähän mennessä ei oo tullu ketään viereen, ei oo junakaan niin täynnä ku eilen. Saa nähdä, pääsenkö nauttimaan usemman tunnin yksinäisyydestä.)
Ollaan Tikkurilassa.
Hmm, niin, sit mentiin Tennispalatsiin vessaan ja samalla menin sitten Kukunoriinkin. Mara yritti yllyttää mua ostamaan sieltä kaikkia turhuuksia, mutta OI! Löysin sieltä Paavo Pesusieni -mukin! Se on ihanan pirteä, vaikka vois ehkä olla pikkasen kirkkaamman keltanen.. mutta oli silti pakko saada se. Ah.
(UAAAH! Just mentiin jonkun avaran nurtsin ohi ja siellä oli joku pappa kävelemässä kädet selän takana! Söpöä!)
Täältä kakoskerroksesta on sairaan hyvät näkymät. En oo aikasemmin jotenkin ajatellutkaan.
Nyt alkaa olla jo paljon enemmän populaa täälä.
Ja rupee olemaan niin nälkä, että pitää syödä kohta toi Picnicin juusto(ei ollu muita mahdollisia valmiina, nyhyy)patonki. Olisin halunnu Arnoldsin bagelin evääks, mut en löytäny kiireessä. Vaikka eikös Rautatieasemalla kuitenkin ole Arnolds? Vai elänköhän taas jossain omissa harhoissani?
Kukunorin hulluuden jälkeen mentiin Ruohonjuureen (AI NIIN, siellä Kukunorissa oli myös Paavo Pesusieni UNO-KORTIT ja niille sellanen säilytyskotelo! IHAN TAJUTTOMAN ASIALLINEN!! Mutta hillitsin himoni. En ostanut sitä) ja löysin sieltä chai-teetä. Toivottavasti se ois hyvää. Ostin myös hummusta. Mara osti sitä amaranttia, johon rakastu Faceksessa. Sit etsittiin Akateeminen kirjakauppa ja löysin esim Ville Rannan uusimman pienjulkaisun, jota mulla ei vielä ollu ja sit muutaman muun pienen.
Mutta joo. Sellasta seikkailua (ihan mielettömän hurjaa siis). Nyt olis sitten edessä melkein viisi tuntia junassa istumista, mutta maisemat on makeet ja lukemista on, joten ei hätä päivää.

klo 17:02
Luin sen Ville Rannan sarjiksen, "Eräänlaisia rukouksia". En vaan pääse siitä mihinkään, miten tykkäänkin
a) uskonnollisista pohdiskeluista
b) Ville Rannan sarjisfilosofiasta
Ne vaan.. osuu ja uppooaa ja.. laittaa miettimään. Sykähdyttää.
Nyt ollaan pysähdyksissä Lahdessa.
Ylhäällä on edelleen kiva matkustaa.
Vieressä ei edelleenkään ole ketään.
Jatkan patongin syömistä.

klo 18:34
Vielä vähän alle kaks ja puoli tuntia.
Luin yhden ihmissuhdesarjakuvan, joka oli kyllä hyvä, mutta surullinen. Miks niiden aina pitää olla tollasia?
Vaikka toisaalta, siks mä taida itekkin pelätä ihmissuhteita niin paljon, kun niissä on niin alttiina sille, että sattuu. Silti ne on ihmisen elämän keskus. Ja siks niistä varmaan tehdäänkin niin paljon elokuvia, kirjotetaan kirjoja ja sanoja (niin kuin minäkin näköjään nyt) ja piirretään sarjakuvia.
Vessattaa, mut en jaksais mennä säätämään ton junan vessan kanssa.

klo 20:32
Enää parikytminsaa Kuopioon.
Äsken ohitettiin Suonenjoki (mansikoitaa..... ! oiski).
Oon saanu olla rauhassa koko matkan, eli edelleen siis vieruskaveruksettomana. Tää toka kerros on oikeesti kiva! Toisaalta maisemat näkee suunnilleen samalta korkeudelta vissiin, kun pitkänmatkan busseista.
Aina kun katon Itä-Suomen järvimaisemia junan tai bussin ikkunasta, tulen hirmu sentimentaaliselle mielelle. En tie, mistä se johtuu.
Mun vieressä käytävän toisella puolella istuu joku ulkomaalainen poika, joka puhuu ihanaa englantia. Sen suomalainen tyttöystävä taas puhuu ärsyttävää englantia. (Ja mitähän väliä taas silläkin on, millasta englantia ne puhuu? Voi luoja..)
Ihana päivä, kun ei oo edes satanu.
En malta odottaa, että pääsen juomaan chai-teetä mun Pave-mukista!
Ai niin. Kukaan ei oo kaivannu mua, paitsi Maijukka tänään ja äiti eilisellä junamatkalla kirjaston lainoista. Se oli uusinu ne kaikki 51 kirjastossa ja tulostuttanu kuitin (oli ollu niin pitkä, että kirjastotätiltä meinas loppua paperi kesken). Oli kuulemma ollu ylpee musta. Sen tuntien varmaan kehuskellu sille kirjastontädille.
Toisaalta, empä mäkään oo ketään kaivannu.
Yksin matkustamisessa on kyllä omat hurmaavan kiehtovat puolensa.
(Jee, nyt se kuulutti Kuopion, mut eiköhän tässä hetki vielä mene.)
Mut nyt lopetan. Mentiin jo Prisman ohi. Aika kavuta pian tarkaisin maan pinnalle täältä.

klo 21:50
Nyt bussissa matkalla kotio. Olin jo junassa odottamassa ulospääsyä, kun muistin että jätin mun laukun sinne yläorrelle. Mulla oli vaan muovikassit mukana. Sit juoksin takasin ylös hakemaan sen. Hyvin mä aina vedän.
Asemalta kävelin Mirelle, koska äippä+Vera oli vasta Laukaassa tulossa. Mire ei löytänyt autonavaimia, joten se ei voinu viedä mua kotio, mutta sit se saatto mua vähän koirien kanssa keskustaan päin. Ja sainpahan annettua sille muutaman pienen tuliaisen samalla.
Hassua olla taas normaaliakin normaalimman bussin kyydissä menossa kotio.
ONKOHAN NEEQ OOTTAMASSA!!
Nyt loppu tämä reissu.
KIITOS


..voi luoja tuota tekstiä (ja sen määrääkin yhteen blogimerkintään). No mutta sellasta. Huomenna taas lukion penkille. Pitäis ehkä tehdä läksytkin. Mutta nyt syömään. MO!
(Niin ja sori kun en jaksanut käyttää värejä niin paljon kun ennen. Tai en minä kyllä tiedä, huomasitteko edes, tai että oliko se hyvä asia vai ei. Nojaa. KUITENKIN.)

10 kommenttia:

Maijukka kirjoitti...

no OLIKO se odottamassa?????

pikku-oRkki kirjoitti...

OLI SE 8))
Ihan super intona!

Taikasieni kirjoitti...

"AI niin! Täällä on aina katusoiton SM-kisat, ja yks niitä pisteitä kiertävä ryhmä on se, mihin Elina on ihan rakastunut ja minkä se joskus linkitti blogissa."


AI PORKKA PLAYBOYS<3<3<3

Tumppa kirjoitti...

Hyvä et oli palkitseva reissu(paavo muki). Meinasin jaksaa kirjottaa blogiini mut tää sun merkintä oli nii pitkä et se uuvutti ni joudun varmaan vaan palkitseen itteni leffalla;>

mirjami kirjoitti...

Mitä ihmettä?! Mikä sitä ällää oikein nolotti? (ensimmäistä kertaa elämässäkö kenties?) :D

Saanko Ville Rannan sarjista lainaan?

pikku-oRkki kirjoitti...

Tumppa >> TUO ei ole mikään syy! :D Koska bolgauksen pitäis olla itsestäänselvyys, sen sijaan kukaan ei pakota väkisin lukemaan mun tekstejä jos uuvuttaa ;D voi luoja!

Mire>> Muistaakseni joku Maran letkautus joskus vähän tuiterissa jollekin :D En muista, kysy Maralta.
Saat ilomielin lainaan.

Moces kirjoitti...

Liitty siihen et kysyin Naamoilla yheltä Lauran tutulta, et onko se raskaana. Lisäks olin muutenki nolo...

pikku-oRkki kirjoitti...

Muistin ton, mut en tienny saako sitä sanoo 8)

Moces kirjoitti...

Jotain sensuuria. pyhpah.

mirjami kirjoitti...

Mara: Ehkä mikään ei oo nolompaa, kuin kysysä naiselta joka ei oo raskaana mutta näyttää olevan raskaana, että onko se raskaana. Okei, nolompaa on onnitella sitä heti kysymättä.