Armoton taistelu on nyt käynnissä! ESIM: Nukuin viime yönä villasukat jalassa. JA: Vedin aamulla teen sijasta Finnrexiniä. Siitäkään kuitenkaan oikeasti mitään hyötyä, jää vaan valheellista pätevyyttä luova lääkkeenmaku aina suuhun kun on juonut sellasen.
Kurkku ei ollut tänä aamuna varsinaisesti kipeä, mutta röörit ei oo jotenkin ihan kunnossa. Pitää koko ajan köhiä ja rykiä ja kakoa ja yskiä ja niistääkin välillä. Mutta en luovuta!
Toisaalta olis parempi sairastaa nyt, niin sit ei ainakaan tarvis niin paljon pelätä, että tulis ylppäreihin sairaaksi. Mutta eihän se sitä estä.
Minun jalkalihakset on kipeinä eilisistä kävelyistä! Harrastan nykyään niin paljon ja monipuolisesti urheilua ja sillein.
Kamalia ovat kahdeksan aamut, aina ja iankaikkisesti. Aamen.
Minä unohdin aamulla konseptin kotiin, joten piti käydä ostamassa uus pakkaus kirjakaupasta. Jostain syystä menin myös yläkertaan, koska en osaa käydä enää Minnan Suomalaisessa käymättä molemmissa kerroksissa. Ja jostain omituisesta yllykkeestä eksyin runokirjahyllylle, ja sitä ei oikeasti ole tapahtunut ikinä ennen. Ei vaan... oo. Tapahtunut.
Ja se oli paha juttu, koska minä olisin niiiiin tahtonut ostaa kaksi runokirjaa! Seisoin ehkä kymmenen minuuttia siinä ja mietin ja punnitsin ja selailin niitä ja tuskailin - ja ette usko, mutta onnistuin vastustamaan kiusausta! Ajattelin, että kyllä minä ehdin ne vielä myöhemmin hankkia.
Koska nyt on oikeasti niin paljon muuta, mitä pitäis tehdä. Mietin, pitäisikö tehdä pyhä lupaus, etten saa ostaa mitään kouluun liittymätöntä kirjallista matskua ennen kun syksyn kirjotukset on ohi.
Mutta se ois ehkä jo liian rankkaa. En tiiä.
No, korvasin ostamattomuuteni sitten sillä, että menin kirjastoon ja lainasin lainat täyteen. Nyt pitää tehdä palautuskierros ennen kun pystyn rahtaamaan lisää juttuja kotio.
En jaksanut mennä tänään kotiin ennen ruotsinkoetta, joten menin testaamaan kirjaston lukusalin. En oo ikinä käynyt siellä istumassa. Lehtisalissa sentään muutaman kerran.
Se oli hyvä, koska tuli luettua, mutta huono, koska oli niin hiljasta ja rupes nukuttamaan. Tai siis alkuun oli vaikea keskittyä kun oli vaan niin tietoinen siitä hiljaisuudesta ja muista hiljaisista ihmisistä ja jokaisesta äänestä, minkä itse aiheutti.
Kun olin kahlannut kieliopin tyydyttävästi läpi, menin ostamaan energiaa Subista ja sitten pökäsemään sen kokeen pois alta. Nyt olis vielä läksyt tekemättä. Jotenkin ei energia riittäs jo toisen ruotsin aineen kirjottamiseen saman päivän aikana..
..mutta ylppäreissä kai pitää kirjottaa kolme pientä. Että niin.
Ärsyttää, kun puhun koko ajan vaan kirjotuksista. Siitä puhe, mikä huolettaa. (Koska en vaan saa luettua!)
Lopetan tämän kohta, kun tällä ei ole taaskaan minkäänlaista päämäärää tällä sepostuksella, saakeli, mutta tämä pitää kertoa vielä:
Odotin koleassa ilmassa isää raihnaisen pyörän (takapyörä jumitti tänäänkin) kanssa hakemaan minua koululta. Kadun toisella puolella kioskin edessä käveli tosi vaivalloisesti vanha nainen, melkein mummo jo, jolla oli joku spanieli hihnassa. Se koira nylkytti sen mummon jalkaa kun se katteli sitä kioskia ja yritti päästä eteenpäin.
Masentavan harmaa ilma, vanhuuden apatia ja eläimellinen seksuaalinen turhautuminen kaikki samassa paketissa. Se oli ehkä säälittävintä ja surkuhupaisinta pitkään aikaan.
1 kommentti:
No hei yök.
Lähetä kommentti