Oi autuus.
Se oli, Maijukkaa lainaten, täydellinen makuelämys.
Just oikean vahvuista, just oikea määrä hunajaa, just oikean lämpöistä.
Tän takia mä varmaan tykkään teestä niin paljon. Pakko hakea lisää kun join koko mukillisen hurmiossani..
Tänään oli ensimmäinen kahdeksan aamu pitkään aikaan. Istuttiin viimistä kertaa kesälukion enkuntunnilla Maisan kanssa ja päkerrettiin jotain tyhmiä tehtäviä. Sitten oli väliä ja ehdittiin käydä keskustassa. Otin Coffarista take awayna teen (kylläpä kaikki nyt sattumoisin pyörii sen ympärillä), mutta se oli tosi pahaa. Siellä on aina pahaa haudutettua teetä.
Tämänpäiväinen ruotsinkuuntelu tuntui menevän paljon paremmin ja ehdin lukea kysymykset ja oli sellainen fiilis, että nyt tajuan, mutta en mä silti ollut saanut siitä loppujen lopuksi kun yhden enemmän oikein eiliseen verrattuna. Että ei mene hyvin tämä minun homma nyt. Ylppärikuunteluissa sitten itketään ja hikoillaan. Nyhyhyy.
Sitten odotin Papperia lukien, että ihan itse koulu alkaisi. Rupes lähinnä jotenkin ärsyttämään, kun rakennus alko täyttyä ihmisistä ja puheenpölinästä ja huaarh. Se vaan oli koulun alkamisen ruumiillistuma. Ei sen kummempaa.
Saatiin meidän vanha ryhmis takasin ja saatiin jätskit ja saatiin abikalenterit ja saatiin lukiokalenterit (mitä teen kahdella lål) ja saatiin opinto-opas ja sit piti heti täyttää opoa varten joku kamala kysely, että "kirjoita 3 ammattia, joihin voisit itsesi kuvitella" ja "mikä on suunnitelmasi lukion jälkeen" tai "entä onko varasuunnitelmaa" ja jotain. HYIHYIHYI.
Örk, on kamala ähkypähky nyt. Söin äsken ihan liikaa. Meidän perheateriat noiden italiaanojen kanssa on kyllä niin surkuhupaisia, kun molemmissa maissa on niin erilaiset ruokakulttuurit ja tottumukset ja sitten pöydässä puhutaan kolmea eri kieltä ja sitten Vertti on töykeä ja ärsyttävä ja äippä on ihan pihalla ja hermona ja Alicia hyppii sohvilla ja haluaa vain formaggiota jnejne. Huomenna tänne laskeutuu pariksi päiväksi taas lievä hiljaisuus, kun nuo lähtee Lappiin kattomaan joulupukkia.
Nyt A ramppaa jatkuvasti tässä kun dataan ottamassa musta leikkikameralla kuvia.
A: "Oovoki, CHEESE!!"
O: "CHEEEEEEESSSSSEEE!"
Minulla on todella vähän koulua tässä jaksossa. Huomennakin jopa huimat yksi tuntia. Sen olisi tarkoitus mahdollistaa se, että lukisin kunnolla ylppäreihin - mutta saa nähdä. Saattaa käydä niinkin, että iskee vaan laiskotuskärpänen ja ei tule mitään mistään. Sit meen sinne ylppäreihin istumaan ja lyö tyhjää ja jossittelen.
Tänään meinasin tulla ylös ja istua koneelle ja kirjottaa pitkästä aikaa omia juttuja. Ihan vaan kirjottamalla kirjottaa. Mutta sitten äippä käski perkaamaan mansikoita ja tekemään salaattia.
On tämä elämä julmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti