tiistai 11. elokuuta 2009

Herneitä taivaasta

Näin tänään torilla mammutin.

Ei se ollut kyllä kovin järisyttävä.

Ruotsin ensimmäinen kuuntelu lensi kyllä jostain niin korkealta pään yli, että kai sekin on saavutus sinänsä. Että menee yksinkertaisesti vaan niin ohi. En vaan ehdi kunnolla lukea JA sisäistää niitä kysymyksiä+vaihtoehtoja ja sitten yrittää kuunnella, että mitäs se nyt tässä nauhalla höpöttääkään. Mulla alko reistailemaan nämä ruotsin kuuntelut kutoskurssista - mitähän sillon oikein tapahtui? Ehkä aivoissa meni joku yhteys jumiin tai yksinkertasesti katkesi?

No, huomenna uusi yritys.

Enkuntunti oli taas yhtä tyhjän kanssa ja sieltä tuntui puuttuvan ainakin puolet porukasta. Huomenaamuna kahdeksalta puuttuu varmaan niistäkin puolesta vielä puolet. Huoh.

Mutta minä hyväksyin viimeinkin sen, että koulu tosiaan alkaa huomenna, ja kävin sen "kunniaksi" ostamassa koulukirjat. Matikka kymppi, Abi svenska, hissa vitonen, jos jaksaisin lukea sen itsenäisenä, epsanja mulla on jo. Että jipii. Tästä se lähtee taas. HUAAAH.

Sitten ajoin hitaasti Kirpun luokse, että se ehtis kotiin ennen mua. Se oli leiponut mansikkakakun ja sitten tuli myös vanhukset ja italiaanot ja Mire ja sitten syötiin. Mun kakusta löytyi joku omituinen vihreä pyörylä. Vähän ajan päästä iskältä löytyi samanlainen ja joku kekas, että se on herne. Kire oli kuulemma leipoessa syönyt herneitä. Että näin meillä tänään.

(Luin siellä hetken Muumisarjista ja tiesittekö, että Mörkö syntyi alunperin sellasesta pienestä ötökästä, jonka päälle Nipsu kaatoi muutoslientä??)

Taivaalla näytti melko uhkaavan sateiselta, kun lähdin ajamaan kotio päin. Mietin, että mahdanko ehtiä, mutta ylläripylläri en ehtinyt. Kastuin ihan kunnolla. Se oli mahtava myräkkä kun satoi niin kovaa ettei meinannut pystyä pitämään silmiä auki ja pisarat hakkasi käsivarsiin ja sattui kun ei ollut hihoja paidassa ja jyrisi ja mietin että miltähän tuntuis kun salama iskis, kun oon niin märkäkin. En oo ikinä kastunut niin totaalisen läpikotaisin, että alusvaatteistakin saa puristella vettä! Vera nauro mulle kun pääsin kotiin, vaikka niin kyllä nauroin itekkin. Sit kävin suihkussa ja tuntu kyllä aika hyvältä.

Voisin jopa yrittää leikkiä reipasta ja tehdä noi abikurssin tehtävät loppuun ja sit lukea vaikka vähän uskontoa, jos pääsis viimeinkin etenemään seuraavaan kirjaan.

Ei kommentteja: